Miksi kaikkien kannattaisi tehdä avioehto? Lakimies vastaa tähän ja 4 muuhun kysymykseen

Moneen perheoikeudelliseen asiaan liittyy paljon harhakäsityksiä. Monelle tulee esimerkiksi yllätyksenä, että avioliitossa lesken asema on turvatumpi kuin avoliitossa. Pankin lakimies on helppo ja matalan kynnyksen taho käydä läpi oman elämän tärkeimpiä asiakirjoja.

Ihmiset tietävät jo aika hyvin, että pankista on saatavilla lakimiehen palveluja perhe- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä. Olipa kyseessä ensiasunnon ostaminen, avioliiton päättyminen tai vaikkapa oman vanhemman edunvalvonnasta huolehtiminen, lakimies auttaa asiakkaita löytämään parhaan ratkaisun. 

Kysyimme pankin lakimieheltä viisi yleistä kysymystä perheen lakiasioista

1. Olen menossa kesällä naimisiin. Kannattaako avioehto tehdä, jos kummallakaan puolisolla ei ole merkittävää omaisuutta? Miksi rahasta puhuminen voi olla välillä niin vaikeaa?

Moni arastelee avioehdosta puhumista, vaikkei ehkä kannattaisi. Väestöntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan arviolta lähes puolet avioliitoista päättyy eroon. Laatimalla avioehdon voi turvata omaa taloutta ja varallisuutta, ihan kaiken varalta. 

Avioehdon tekemistä on syytä miettiä, vaikka ei avioitumisen hetkellä omistaisikaan merkittävää omaisuutta. Usein elämän aikana tilanteet muuttuvat: omaisuus voi karttua esimerkiksi perinnön kautta tai yritysvarallisuuden arvo voi kasvaa.

Avioehdon laatiminen on osaltaan myös riskienhallintaa. Mikäli avioehtoa ei ole tehty, on avioliiton päättyessä omaisuus ositettava, ja enemmän omaisuuttava omistavan puolison on lähtökohtaisesti luovutettava vähemmän omistavalle omaisuutta tasinkona.

Avioerot ovat usein henkisesti hyvin raskaita, mutta myös taloudellisesti vaikeita – eroavan pariskunnan pitää miettiä muun muassa omaisuuden jakoa, mitä yhteiselle asunnolle ja veloille tapahtuu, lunastaako toinen omaisuutta ja onko varakkaampi osapuoli velvollinen maksamaan tasinkoa.

Monet myös toteavat, etteivät tarvitse avioehtoa, sillä eivät aio koskaan erota. Tätä tietysti toivon kaikille asiakkailleni, joille avioehtoa laadin. On kuitenkin ehdottoman tärkeä muistaa, että avioliitto päättyy jossain vaiheessa aina – joko eroon tai toisen puolison kuolemaan.

2. En periaatteessa kannata avioliittoa, mutta olen ymmärtänyt sen olevan taloudellisesti järkevämpää kuin avoliitossa asuminen. Onko näin?

Minulla on ollut joskus asiakkaina pitkään yhdessä olleita avopareja, jotka ovat päättäneet solmia avioliiton taloudellisista syistä. Avoliitto ja avioliitto eroavat edelleenkin juridisesti toisistaan.

Ensinnäkin avoparien on tärkeä muistaa, että avopuoliso ei ole lainkaan perillisasemassa ilman testamenttia, vaikka näin usein luullaan. Jos lapseton avopari haluaa tehdä toistensa hyväksi omistusoikeustestamentin, ei avopuoliso ole perintöverotuksellisesti läheskään samassa asemassa kuin aviopuoliso. Avioleski saa hyväkseen perintöverotuksessa puolisovähennyksen (90 000 euroa) ja lisäksi aviopuoliso kuuluu lähiomaisena ensimmäiseen perintöveroluokkaan.

Avopuoliso taas ei ole verotuksessa lähiomaisen asemassa, jollei avopuolisoilla ole yhteisiä lapsia tai he eivät ole olleet aikaisemmin naimissa keskenään. Jos siis lapseton avopari haluaa tehdä testamentin toisensa hyväksi, saisivat he naimisiin menemällä merkittäviä perintöverotuksellisia hyötyjä.

Avoparien on lisäksi tärkeää miettiä yhteiseen kotiin liittyviä asioita. Avopuolisot voivat esimerkiksi tehdä keskinäisen testamentin, jossa annetaan eloonjääneelle avopuolisolla elinikäinen asumisoikeus yhteiseen kotiin.

Jos ensin menehtyneellä puolisolla oli lapsia, ei testamentti välttämättä suojaakaan ”avolesken” oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin yhtä hyvin kuin aviopuolisoiden tapauksessa. Jos menehtyneen lapset hyväksyvät testamentin, menee tällöin kaikki usein hyvin.

Vaikka avopuolisoilla olisi testamentti yhteisen asunnon asumisoikeuteen liittyen, voi kuitenkin käydä niin, että menehtyneen lapset vaativat lakiosan maksamista ja näin leskeksi jäänyt avopuoliso voi muun surun keskellä joutua etsimään itselleen uuden kodin. Aviopuolison oikeus hallita viimeistä yhteistä kotia on taas melkoisen vahva oikeus ja perustuu perintökaaren määräyksiin.

3. Jos aviopuoliso menehtyy yllättäen, mitä tapahtuu yhteiselle omaisuudelle?

Vastaus riippuu ensinnäkin siitä, oliko menehtynyt puoliso tehnyt testamenttia. Jos testamenttia ei ollut, määräytyvät perilliset perintökaaren kautta. Monilla aviopareilla on virheellinen käsitys siitä, että leski perii automaattisesti puolet vainajan omaisuudesta, kun toisesta aika jättää. Näin ei kuitenkaan ole, jos vainajalla on yhteisiä lapsia lesken kanssa tai lapsia aiemmasta suhteesta.

Jos vainajalla on lapsia, leski ei peri puolisonsa kuoltua mitään ilman testamenttia, vaan lapset perivät kaiken vainajan omaisuuden. Näin ollen lapset siis lähtökohtaisesti perivät ensiksi kuolleen puolison omistusosuuden yhteisestä kodista ja vaikka yhteisestä kesämökistä. Tämä on ikävä yllätys monille leskeksi jääville ja asia avautuu usein valitettavan myöhään vasta perunkirjoitusvaiheessa.

Harhakäsitys johtuu usein siitä, että ihmiset sekoittavat herkästi osituksen ja perinnönjaon keskenään. Vaikka puolisoilla ei olisi avioehtosopimusta, eikä avio-oikeutta olisi muutoinkaan rajoitettu, ei leski silti saa lähtökohtaisesti puolikasta vainajan omaisuuden säästöstä itselleen. Usein ihmiset toivovat tasapuolista ja reilua perinnönjakoa, jossa turvataan sekä lasten että lesken oikeudet. Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan usein testamenttia, jossa kiinnitetään erityisesti huomiota lesken asemaan.

4. Miksi minun kannattaisi tehdä testamentti? Minulla ei ole edes paljoa omaisuutta.

Testamentin tekeminen ei katso omaisuuden määrää tai laatijan ikää. Usein perimykseen liittyy paljon väärää tietoa, jonka vuoksi jokaisen olisi hyvä käydä oma tilanteensa läpi perhe- ja perintöoikeuteen erikoistuneen lakimiehen kanssa.

Huolellisesti laaditulla testamentilla varmistetaan oman tahdon toteutuminen ja vältetään perintöriidat. Testamentin laatimisella on esimerkiksi mahdollista turvata puolison asemaa, muistaa yleishyödyllisiä yhteisöjä tai turvata yritystoiminnan jatkumista.

Lisäksi erilaisilla testamentin määräyksillä on mahdollista vaikuttaa veroseuraamuksiin. Verosuunnittelu onkin keskeinen osa testamentin laadintaa ja ylipäänsä perintösuunnittelua. 

Moni kokee, että perintösuunnittelu kuuluu vain hyvin varakkaille tai iäkkäille. Kuitenkin vaikkapa eläminen avoliitossa, osana uusioperhettä tai yksinkertaisesti vaurastuminen voivat antaa syyn perintösuunnitteluun. Mielestäni jokaiselta aikuiselta tulisikin löytyä yksilöllisiin tarpeisiin laadittu testamentti, jota voidaan aina tarvittaessa päivittää elämäntilanteen muutoksissa.  

5. Iäkäs äitini alkaa höpertyä, miten voin turvata hänen talouttaan?

Jos äiti on vielä siinä kunnossa, että hän pystyy ymmärtämään edunvalvontavaltakirjan tekemisen merkityksen, on syytä toimia nopeasti. Äidin on tärkeää miettiä, kuka luottohenkilö saa hoitaa hänen talouteen, omaisuuteen sekä henkilöön liittyviä asioita, jos hän itse menettää kykynsä hoitaa omia asioitaan. Kysyjän on myös tärkeä ymmärtää, että hän ei voi hoitaa äitinsä asioita ilman asianmukaisia valtuutuksia, vaikka kyseessä olisi todella läheinen ihminen.

Vastoin siis yleistä harhakäsitystä perinteinen avoin valtakirja ei siis ole riittävä asiakirja, vaan jokaisen tulisi pohtia kohdallaan edunvalvontavaltakirjan laatimisesta. Edunvalvontavaltuutuksen keskeinen hyöty on siinä, että se on yksilöllisempi ja joustavampi sekä byrokratialtaan kevyempi tapa hoitaa asioita kuin varsinaisen holhoustoimilain mukainen edunvalvonta.

Koska elämässä voi milloin tahansa tapahtua jotain yllättävää, esimerkiksi tapaturma vai vakava sairastuminen, tulisi jokaisen täysi-ikäisen varautua ennalta laatimalla itselleen edunvalvontavaltuutus.

Paperit kuntoon

Tahdotko saada elämäsi tärkeimmät asiakirjat kuntoon? Jätä yhteydenottopyyntö Säästöpankkiin.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu MeNaiset -lehdessä 24.1.2020 ja siihen on tehty myöhemmin muutoksia.