Testamentti

Testamentin teko on suositeltavaa erityisesti:  

• jos elät ns. uusioperheessä
• jos sinulla ei ole omia rintaperillisiä tai ylipäänsä perillisiä
• kun tahdot turvata puolisosi, etenkin avopuolison, tulevaisuuden. Ilman testamenttia avopuoliso ei peri avoliiton toista osapuolta – ei vaikka avoliitto olisi kestänyt jo vuosikymmeniä
• perillisten aviopuolisoiden avio-oikeuden poissulkemiseksi
• tietyn omaisuuden, esimerkiksi korun tai kesämökin, siirtämiseksi tietylle saajalle
• perinnön ohjaamiseksi sukupolven yli kokonaan tai osittain
  
  

Lisäksi järkevällä perintösuunnittelulla ja hyvin laaditulla testamentilla voidaan säästää merkittävästikin perintöverossa.

Miten testamentti tehdään?  

Testamentin tekemiseen kannattaa aina käyttää asiantuntijaa, esimerkiksi pankin lakimiestä. Näin varmistut, että testamentin sisältö varmasti vastaa tahtoasi ja on laadittu lain vaatimusten mukaisesti. Asiantuntijalta voit saada apua myös verosuunnitteluun. 

 
Testamentti kannattaa säilyttää varmassa paikassa, esimerkiksi pankin tallelokerossa. Jo tehdyn testamentin voit myöhemmin esimerkiksi olosuhteiden muuttuessa korvata uudella. Tällöin on tärkeää mainita uudessa testamentissa, että se kumoaa aikaisemmin tehdyt testamentit. Jotta testamentti täyttää lain edellyttämän määrämuodon, sillä tulee mm. olla kaksi 15 vuotta täyttänyttä, esteetöntä todistajaa. Esimerkiksi perillinen tai muu edunsaaja ei voi toimia todistajana.

Testamenttia laatiessa mieti esimerkiksi seuraavia asioita:  

• Kenelle haluan omaisuuteni jälkeeni ohjautuvan?
• Haluanko helpottaa sitä, miten perilliseni selviävät perintöveroseuraamuksista? Esimerkiksi säästövakuutuksen kuolintapauskorvaus on mahdollista ohjata edunsaajille ohi kuolinpesän, jolloin he saavat varoja verojen maksuun, vaikka pesä muuten jäisi pitkäksikin aikaa jakamatta.
• Mitä tapahtuu yritykselleni? Kuka sen perii? Lue lisää yrityksen lakiasioista. 

Kuka perii, jos testamenttia ei ole?   

Ilman testamenttia omaisuus jaetaan perinnönjaossa laissa määrätyn perimysjärjestyksen mukaisesti:

• Jos testamenttia ei ole tehtynä, ensisijaisina perillisinä ovat aina rintaperilliset
• Jos henkilöllä ei ole rintaperillisiä, mutta hän on ollut avioliitossa / rekisteröidyssä parisuhteessa, perillisenä on parisuhteen toinen osapuoli
• Leskenkin kuollessa omaisuus jaetaan lesken perillisten sekä ensin kuolleen puolison toissijaisten perillisten (usein tämän sisarukset tai sisarusten lapset) kesken
• Lapsettoman ja puolisottoman perivät hänen vanhempansa. Seuraavina perimysjärjestyksessä ovat sisarukset ja sisarusten jälkeläiset ja seuraavaksi isovanhemmat ja heidän lapsensa. Lakisääteinen periminen katkeaa setiin, täteihin ja enoihin
• Jos henkilöllä ei ole elossa serkkuja läheisempiä sukulaisia, perintö menee valtiolle
  
  

Rintaperilliset ovat lähtökohtaisesti aina oikeutettuja lakiosaan, eli puoleen lakimääräisestä perintöosasta. Kaikki muut perilliset on mahdollista sulkea testamentilla perinnön ulkopuolelle.  

Kenelle voi testamentata? 

Voit testamentata omaisuutesi kenelle tahansa, myös esimerkiksi rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle. Testamentissa voit päättää nimenomaisesti myös esimerkiksi jostain tietystä esineestä tai kiinteistöstä. Testamentteja on monenlaisia ja niiden sisältö on aina yksilöllinen. 

Yleistestamentilla testamentataan koko omaisuus tietylle teholle.  

Keskinäisellä testamentilla testamentataan omaisuus esimerkiksi pariskunnan välillä toisilleen. Tällöin eloonjäänyt puoliso saa toisen puolison kuollessa koko omaisuuden ja lapset saavat oman osuutensa lesken kuoltua. Lakiosaan lapsilla on kuitenkin lähtökohtaisesti oikeus jo heti ensin kuolleen vanhemman jälkeen.

Hyvä testamentti auttaa myös verosuunnittelussa 

Perinnöstä voi koitua suuriakin perintöveroja. Kun perintösuunnittelu tehdään huolella, voidaan minimoida verojen maksua. Tavallista on esimerkiksi antaa verovapaita lahjoja jo elinaikana. Mitä suurempi perintö on, sitä suurempi on myöskin veroprosentti. Myös sukulaisuus vaikuttaa perintöveroprosenttiin. 

Testamentti saa lainvoiman perittävän kuoltua vasta sen jälkeen, kun perittävän lakimääräiset perilliset ovat saaneet tiedon testamentista ja hyväksyneet sen. Yleensä tämä tapahtuu perunkirjoituksen yhteydessä, joka pidetään kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. 

"Oikea aika testamentin tekemiseen voi olla juuri nyt. Testamenttia voidaan myös muuttaa myöhemmin", kertoo lakimies Piia Jeremejeff. Katso Jeremejeffin haastattelu Studio55.fi-lähetyksestä.  

 

Testamentti on tahdon asia. Jätä yhteydenottopyyntö, niin otamme sinuun yhteyttä.