Testamentti kannattaa tehdä hyvissä ajoin, kun olet vielä itse hyvässä kunnossa. Testamentin teko onnistuu helposti Säästöpankin lakimiehen kanssa. Hyvin laadittu testamentti voi auttaa välttämään monia perintöriitoja sekä myös säästämään veroissa.
jos elät ns. uusperheessä
jos sinulla ei ole omia rintaperillisiä tai ylipäänsä perillisiä
kun tahdot turvata puolisosi, etenkin avopuolison, tulevaisuuden. Ilman testamenttia avopuoliso ei peri avoliiton toista osapuolta – ei vaikka avoliitto olisi kestänyt jo vuosikymmeniä
perillisten aviopuolisoiden avio-oikeuden poissulkemiseksi
tietyn omaisuuden, esimerkiksi korun tai kesämökin, siirtämiseksi tietylle saajalle
perinnön ohjaamiseksi sukupolven yli kokonaan tai osittain
jos testamentilla halutaan muistaa yleishyödyllisiä yhteisöjä, kuten järjestöjä ja säätiöitä. Näistä puhutaan yleisesti testamenttilahjoituksina.
Lisäksi järkevällä perintösuunnittelulla ja hyvin laaditulla testamentilla voidaan säästää merkittävästikin perintöverossa.
Testamentin tekemiseen kannattaa aina käyttää asiantuntijaa, esimerkiksi pankin lakimiestä. Näin varmistut, että testamentin sisältö varmasti vastaa tahtoasi ja on laadittu lain vaatimusten mukaisesti. Asiantuntijalta voit saada apua myös verosuunnitteluun.
Testamentti kannattaa säilyttää varmassa paikassa, esimerkiksi pankin tallelokerossa. Jo tehdyn testamentin voit myöhemmin esimerkiksi olosuhteiden muuttuessa korvata uudella. Tällöin on tärkeää mainita uudessa testamentissa, että se kumoaa aikaisemmin tehdyt testamentit. Jotta testamentti täyttää lain edellyttämän määrämuodon, sillä tulee mm. olla kaksi 15 vuotta täyttänyttä, esteetöntä todistajaa. Esimerkiksi perillinen tai muu edunsaaja ei voi toimia todistajana.
Ilman testamenttia omaisuus jaetaan perinnönjaossa laissa määrätyn perimysjärjestyksen mukaisesti:
Rintaperilliset ovat lähtökohtaisesti aina oikeutettuja lakiosaan, eli puoleen lakimääräisestä perintöosasta. Kaikki muut perilliset on mahdollista sulkea testamentilla perinnön ulkopuolelle.
Voit testamentata omaisuutesi kenelle tahansa, esimerkiksi ystävälle, kummilapselle tai yleishyödylliselle yhteisölle. Testamentissa voit päättää nimenomaisesti myös esimerkiksi jostain tietystä esineestä tai kiinteistöstä. Testamentteja on monenlaisia ja niiden sisältö on aina yksilöllinen.
Yleistestamentilla testamentataan koko omaisuus tai määrätty murto-osa tietylle henkilölle tai taholle.
Keskinäisellä testamentilla testamentataan omaisuus esimerkiksi puolisoiden välillä. Jos kyse on omistusoikeustestamentista, eloonjäänyt puoliso saa toisen osapuolen kuollessa koko omaisuuden, ja lapset saavat oman osuutensa lesken kuoltua. Lakiosaan lapsilla on kuitenkin lähtökohtaisesti oikeus jo heti ensin kuolleen vanhemman jälkeen.
Keskinäinen testamentti voi olla myös hallintaoikeustestamentti, jolla omaisuuden käyttö- ja hallintaoikeus testamentataan puolisolle ja omistusoikeudesta voi määrätä toisaalle. Tämä voi olla myös yksi osa perintösuunnittelua.
Keskinäinen testamentti laaditaan yleensä avio- ja avopuolisoiden kesken ja siinä määrätään omaisuuden jakautumisesta eloonjäävän puolison hyväksi. Useimmin keskinäisessä testamentissa ilmaistaan toiveena, että toisen kuollessa eloonjääneelle puolisolle jää omistus- ja hallintaoikeus kaikkeen ensiksi kuolleen omaisuuteen. Tällä pyritään turvaamaan eloonjääneen puolison taloudellinen asema tulevaisuutta ajatellen ja esimerkiksi pariskunnan yhteinen koti. Keskinäinen testamentti voi olla myös ns. hallintaoikeustestamentti. Sitä käytetään yleisesti lesken aseman turvaamiseksi erityisesti silloin, kun leski on jo iäkkäämpi.
Hallintaoikeus: Eloonjäänyt puoliso saa hallita kuolleen puolison omaisuutta oman elinikänsä tai testamentissa määritellyn ajan. Lopulta omaisuus voi kuitenkin siirtyä perillisille, kuten lapsille tai testamentinsaajille. Hallintaoikeuden kautta leski ei omista omaisuutta, mutta hän voi esimerkiksi saada omaisuudesta tulevan tuoton.
Omistusoikeus: Eloonjääneelle puolisolle on mahdollista määrätä testamentilla omistusoikeus koko ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen. Tällöin leskellä on myös ilman rajoituksia lupa myydä tai luovuttaa omaisuuttaan ilman rajoituksia. Toki tässäkin tilanteessa rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosuuttaan.
Toissijaismääräys: Keskinäisessä testamentissa voidaan myös määrittää omaisuuden periytyminen sen jälkeen, kun kumpikin testamentin tekijä on kuollut.
Perinnöstä voi koitua suuriakin perintöveroja maksettavaksi ja niihin on aika harvoin osattu ennakolta varautua. Kun perintösuunnittelu tehdään huolella, voidaan niillä vaikuttaa perintöverojen määrään. Tavallista on esimerkiksi antaa verovapaita lahjoja jo elinaikana. Mitä suurempi perintö on, sitä suurempi on myös perintöveroprosentti ja perintöveron määrä. Myös sukulaisuus vaikuttaa perintöveroluokkaan - lähisukulaisen perintöveroprosentti on lähtökohtaisesti pienempi.
Testamentti saa lainvoiman perittävän kuoltua vasta sen jälkeen, kun perittävän lakimääräiset perilliset ovat saaneet tiedon testamentista ja hyväksyneet sen. Yleensä tämä tapahtuu perunkirjoituksen yhteydessä, joka pidetään kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.
"Oikea aika testamentin tekemiseen voi olla juuri nyt. Testamenttia voidaan myös muuttaa myöhemmin", kertoo lakimies Piia Jeremejeff. Katso Jeremejeffin haastattelu Studio55.fi-lähetyksestä.