Perunkirjoitus
Perunkirjoitus ja perukirja tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa menehtymisestä. Perukirja kannattaa teettää ammattilaisella, esimerkiksi pankin lakimiehellä.
Mikä on perukirja?
Perukirja on perunkirjoituksessa laadittava asiakirja, joka sisältää tiedot kuolinpesän osakkaista eli vainajan perillisistä sekä tiedot vainajan varoista ja veloista. Myös vainajan mahdollisen aviopuolison eli lesken omaisuus ja velat merkitään perukirjaan avioliiton takia.
Perukirja sisältää myös tiedot muista perintöverotukseen ja omaisuuden jakoon mahdollisesti liittyvistä asioista, kuten tiedot henkivakuutuksista, vainajan tai lesken antamista lahjoista tai ennakkoperinnöistä.
Perukirja tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, riippumatta vainajan iästä tai omaisuudesta. Lisäaikaa voi hakea verottajalta, mutta se on tehtävä ennen kolmen kuukauden määräajan päättymistä. Kun perunkirjoitus on tehty, perukirja tulee toimittaa Verohallinnolle.
Teetä perukirja ammattilaisella – ja vältä turhat murheet
Halutessasi pankki voi hoitaa perillisten puolesta kaikki perunkirjoitukseen ja kuolinpesän pankkiasioiden hoitoon liittyvät asiat.
Jos haluat antaa perunkirjoituksen toimeksiannon pankille, soitathan asiakaspalveluumme mahdollisimman pian läheisesi kuoleman jälkeen. Puhelunnumeron, palveluajat ja puhelun hintatiedot löydät sivun alalaidasta.
Huolellisesti tehdyllä perukirjalla varmistetaan, että kaikki tiedot tulevat varmasti merkittyä, perintöverotus toimitetaan oikein ja ositus sekä perinnönjako helpottuu. Hyvin tehty perukirja säästää perilliset monelta murheelta, kun riidoilta vältytään ja asiat tulevat kerralla kuntoon.
Lesken asema
Jos perinnönjättäjä oli kuollessaan avioliitossa, tulee ositus lesken ja kuolinpesän välillä toimittaa ennen perinnönjakoa. Tällä selvitetään, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä kuolinpesään.
Lesken omissa nimissä oleva omaisuus, muun muassa henkilökohtaiset pankkitilit, eivät kuulu kuolinpesään, vaikka ne onkin ilmoitettava perukirjassa. Leski määrää itsenäisesti omasta omaisuudestaan eikä tietoja lesken pankkiasioista anneta muille ilman lesken suostumusta.
Ositussopimuksen allekirjoittavat kaikki pesän osakkaat ja leski sekä kaksi esteetöntä todistajaa. Osituksen toimittamisen jälkeen leski ei ole enää avio-oikeuden nojalla kuolinpesän osakas. Testamentin perusteella lesken kuolinpesän osakkuus voi kuitenkin edelleen jatkua.
Mikäli puolisoilla on ollut avioehtosopimus, toimitetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu.
Osituksen tai omaisuuden erottelun voi toimittaa myös tuomioistuimen määräämä pesänjakaja, tällöin toimituksesta laaditaan osituskirja.
Leskellä on lain mukaan avioliiton perusteella oikeus jäädä asumaan aviopuolisoiden viimeiseen kotiin, riippumatta siitä, kumman omistuksessa se on. Leskellä voi olla oikeus hallita kuolinpesää jakamattomana joko suoraan lain nojalla tai testamentin perusteella, mikäli leski on vedonnut hallintaoikeuteen. Hallintaoikeuden perusteella leskellä ei kuitenkaan ole oikeutta, ilman kuolinpesän kaikkien osakkaiden antamaa valtuutta, käyttää vainajan tilivaroja.
Lue myös
Kuolinpesän pankkiasiat -opas - PDF
Kuolinpesän hoito aikajanalla - PDF
Muistilista kuolinpesän asiakirjoist - PDF
Onko sinulla kysyttävää? Soita asiakaspalveluumme
Toivottavasti näistä tiedoista oli sinulle apua suuren surusi keskellä. Mikäli sinulla on kysyttävää, soitathan asiakaspalveluumme. Numeron aukioloaikatietoineen löydät alta.