Kuolinpesän pankkiasiat

Ennen perunkirjoitusta osoitat osakkuutesi kuolinpesässä vainajan virkatodistuksen perusteella. Suositeltavaa on tilata se heti kuolintapauksen jälkeen vainajan viimeisestä seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta (entinen maistraatti). Huomaathan, että todistuksen toimitusaika voi olla pitkä.

Vainajan nimellä saapuvien laskujen, kuten puhelin-, sähkö-, vuokra- ja yhtiövastikelaskujen maksaminen, on konkreettinen osa kuolinpesän asioiden hoitoa. Laskut ovat yleensä kiireellisiä ja ne kannattaa hoitaa kuntoon ajallaan. Muita tyypillisiä maksuja ovat lisäksi sairaala-, hautaus- tai muistotilaisuuden järjestämiseen liittyvät laskut.

Leski tai yksittäinen kuolinpesän osakas voi maksaa edesmenneen tililtä vainajan arjen laskuja sekä muita välittömästi kuolintapaukseen liittyviä laskuja. Pankki valvoo kuolinpesän tileiltä maksettavia laskuja, joten maksajan on toimitettava pankille virkatodistus tai kopio testamentista, josta kuolinpesän osakkuus käy ilmi. Maksut voi helpoiten hoitaa:

• Toimittamalla laskut sähköisesti.
• Pankista saatavilla maksupalvelukuorilla.
• Vaihtoehtoisesti pankin toimipisteessä. konttorin kassapalvelussa tai maksupalvelun kautta.

Kun lähetät laskuja sähköisesti:

• Päivitä kuolinpesän asiakastiedot ja toimita ensimmäisten laskujen yhteydessä virkatodistus tai kopio testamentista. Näin saamme varmistettua, että sinulla on oikeus maksaa laskuja kuolinpesän tililtä.
• Ilmoita vainajan tilinumero, jolta laskut maksetaan. Kaikki laskut allekirjoitetaan lopuksi yhdellä kerralla sähköisesti.
• Toimita laskut maksettavaksi vähintään viisi arkipäivää ennen eräpäivää. Maksusta veloitetaan Säästöpankkisi palveluhinnaston mukainen palvelumaksu.
• Sähköisen kanavan kautta toimitettavat laskut maksetaan eräpäivänä.

Suoramaksut veloitetaan tililtä entiseen tapaan, mutta e-laskujen maksu päättyy, koska vainajan verkkopankki suljetaan. Niiden tiedot on syytä pyytää pankista, jotta maksut eivät jäisi hoitamatta. Lisäksi vainajan maksupalveluun ennen kuolemaansa lähettämät laskut (esimerkiksi sähkö- ja vastikelaskut) maksetaan tililtä normaalisti, sillä niiden voidaan katsoa menevän kuolinpesän hyväksi. Maksupalvelusopimukset kuitenkin lopetetaan, jos yksikin kuolinpesän osakkaista niin haluaa.

Vainajan elinaikanaan tekemät velka- ja vastuusitoumukset eivät lakkaa kuoleman myötä, vaan velat siirtyvät kuolinpesälle. Ne on maksettava kuolinpesän varoista, ennen kuin perintöä voidaan jakaa. Mikäli kuolinpesän varat eivät riitä kaikkien kuolinpesän velkojen maksuun tulee kuolinpesän osakkaiden varmistaa, että varoista katetaan ensisijaisesti hautajaisiin liittyvät laskut sekä pesän selvittämisestä eli perunkirjoituksen toimittamisesta aiheutuneet velat. Jos vainajalta jäi pankkivelkaa ja näyttäisi siltä, etteivät varat riitä velkojen maksuun, olethan pikaisesti yhteydessä pankkiin.

Jos pankkitili on yhteisomistuksessa ja toinen tilinomistajista kuolee, vainajan sijasta toiseksi yhteisomistajaksi tulee kuolinpesä. Tavallisimmin molemmilla tilinomistajilla on ollut itsenäisesti käyttöoikeus tileihin. Eloonjääneellä tilinomistajalla on tässä tapauksessa oikeus käyttää tiliä kuoleman jälkeen. Eloonjääneen tilinomistajan vastuulla on kuitenkin varmistua siitä, ettei hän käytä tilivaroista kuolinpesälle kuuluvaa osuutta.

Jos vainajalla ja eloonjääneellä tilinomistajalla on ollut tileihin käyttöoikeus vain yhdessä, kuoleman jälkeen kuolinpesällä ja eloonjääneellä tilinomistajalla on oikeus käyttää tilejä vain yhdessä. Jos vainajalla oli yhteinen tili toisen henkilön, esimerkiksi lesken kanssa, on suositeltavaa avata hänelle oma, uusi tili, jonne hänen henkilökohtaiset tulonsa voidaan jatkossa ohjata.

Ohjeet pankkitilin lopettamiseen.

Kuolinpesällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu kuolleen henkilön varoista ja veloista, oikeuksista ja velvollisuuksista. Päätöksiä kuolinpesän asioista tekevät pääsääntöisesti kaikki kuolinpesän osakkaat yhdessä siihen asti, kunnes kuolinpesän velat on maksettu ja varat jaettu perinnönjaossa kuolinpesän osakkaiden eli perillisten kesken. Kuolinpesäasioiden hoitoon voidaan myös perunkirjoituksen jälkeen valtuuttaa yksi kuolinpesän osakkaista tai kuolinpesän ulkopuolinen henkilö, jolloin asioiden hoito helpottuu. Joskus kuolinpesästä käytetään myös vanhanaikaista nimitystä perikunta.

Kuolinpesän osakkaita voivat olla:

• lakimääräiset perilliset, esimerkiksi lapset tai heidän jälkeläisensä, vainajan vanhemmat ja sisarukset.
• vainajan leski, jos aviopuolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, testamentin perusteella tai suoraan lain nojalla lapsettomassa avioliitossa
• testamentin saaja eli henkilö, jolle vainaja on testamentannut koko omaisuutensa tai osuuden siitä (esimerkiksi 1/3-osuuden omaisuudesta)
• valtio, ellei lakimääräisiä perillisiä tai testamentin saajia ole.