Raharemontti: Helpommin sanottu kuin tehty

Aito Säästöpankin yksityispankkiiri Johanna Mattila aloittaa vastauksen siitä, että yleensä rahankäytön kompastuskivenä ovat ennen kaikkea tunteet ja uskomukset kuluttamisen taustalla. 

- Ensimmäisenä kannattaa selvittää, mistä ostamisen tarve itsellä syntyy. Haluanko hetken mielihyvää, vai onko kyse jopa lapsuudenkodissa opituista käytösmalleista? Tavoittelenko kuluttamisen kautta tiettyä statusarvoa vai onko kyse esimerkiksi itsensä palkitsemisesta aina uuden ostamisen avulla? Kun tämän saa selville, on jo tosi pitkällä ja on helpompi löytää muita tapoja korvata se olo, jonka ostamisesta nyt saa, Johanna toteaa.

Ostoimpulssien ja ylikuluttamisen haitat eivät konkretisoidu heti, vaan oston hetkellä siitä saa usein nopeaa hyvänolontunnetta, olipa kyse sitten iloa tuottavista tavaroista tai elämyksistä. Kun talouttaan ryhtyy tasapainottamaan, näistä nopeista hyvänolontunteista voi tuntua vaikealta luopua. Silloin Johanna neuvoo keskittymään siihen, mitä luopumisella saa tilalle ja millaisen tulevaisuuden muutoksilla rakentaa. 

- Luopuminen on aina hetken tuskaa, mutta kyse on aina vaihtoehtojen punnitsemisesta. Kun teen tämän uhrauksen nyt, mitä hyvää saan tilalle? Jos joudun luopumaan kalliista harrastuksesta, johon minulla ei todellisuudessa ole nyt varaa, saan tilalle mielenrauhaa, kun talouteni on paremmin hallinnassani ja rahastressi hellittää. Ja vertailukohtana voi miettiä, miltä oma talous näyttäisi kymmenen vuoden päästä, jos mikään ei muutu.

Luopumisen ei tarvitse aina olla lopullinen päätös. Kun kulutusvelka on maksettu, sen lyhentämiseen ja korkoihin kulunut summa vapautuu taas omaan käyttöön. Silloin voi katsoa uudestaan, miten itselle tärkeä harrastus mahtuisi budjettiin nyt, kun talouden rasitteena ei enää ole kulutusvelkojen maksua. 

Tavan muuttaminen vaatii pitkäjänteistä harjoittelua

Johanna muistuttaa myös, että omien kulutustottumusten muuttamisessa vaikeinta on alku. 

- Uudet rutiinit vakiintuvat, kun niitä toistaa. Eri tutkimusten mukaan tavan luominen vaatii 30–90 toistoa. Kun jaksaa seurata ja budjetoida omaa rahankäyttöä tiiviisti noin kolmen kuukauden ajan, siitä eteenpäin rutiinin toistaminen alkaa olla helpompaa, eikä siihen tarvitse enää samalla tavalla nähdä vaivaa kuin uutta tapaa opetellessa, Johanna muistuttaa.

Varallisuuden kartuttaminen on pitkäjänteistä puuhaa, jossa aika on merkittävämpää kuin säästösumman suuruus. Nykyisessä kulutuskulttuurissa olemme kuitenkin tottuneet saamaan monet asiat heti, joten alkuun voi tuntua turhauttavalta, että säästämisessä suurimmat palkinnot häämöttävät vuosien työn takana.

- Kun alkaa laittaa 50 euroa kuussa osakerahastoon, voi aluksi tuntua siltä, että eihän se kasva mihinkään. Pankissa me katsotaan silloin usein asiakkaan kanssa korkoa korolle –laskuria, joka konkretisoi säästösumman kasvun. Kymmenessä vuodessa korkoa korolle -efekti saattaa  kasvattaa summan jo erittäinkin tuntuvaksi. 

Lisäksi Johanna neuvoo etsimään pitkäjänteisen säästämisen rinnalle myös pienempiä, lyhyen tähtäimen tavoitteita, jotka on helppo saavuttaa ja jotka eivät tunnu valtavilta uhrauksilta. 

- Fiksu taloudenhallinta ei tarkoita, että pitäisi luopua kokonaan kaikesta, mistä nauttii. Asioita voi lopettamisen sijaan myös harventaa tai vähentää. Se voi tarkoittaa jokaiselle eri asioita, vaikka ravintolassa käymistä, hierontaa tai vaateostoksia. Kun etsit omasta kulutuksestasi useita pieniä säästökohteita, näet nopeasti konkreettisia vaikutuksia ja saat lisää motivaatiota jatkaa säästämisen tiellä.

Vinkkejä muutoksen helpottamiseen:

1. Tee omat tilit eri käyttötarkoituksille ja siirrä valitsemasi säästösummat eteenpäin heti palkkapäivänä. Kun pidät pitkän ja lyhyen aikavälin säästöt erillään käyttötililtä ja automatisoit säästämisen, säästämistä ei tarvitse joka kuukausi erikseen suunnitella. Käyttötilille jäävä summa on vapaa käytettäväksi arjen pakollisiin menoihin ja mahdollisuuksien mukaan ylimääräisiin, kivoihin asioihin.
2. Tunnista, missä tilanteissa ostoimpulssit tulevat, ja rakenna uusia rutiineja niiden tilalle. Jos kohtaat päivittäin kotimatkalla shoppailuhoukutuksia, kokeile vaihtaa reittiä. Tai jos ostoimpulssit tulevat iltaisin kotisohvalla puhelinta selaillessa, suunnittele tilalle muuta tekemistä. 
3. Valitse vähimmäisharkinta-aika ostopäätöksiisi. Nyrkkisääntö voi olla vaikka, että kympin ostosta harkitaan 10 minuuttia ja satasen ostosta 100 minuuttia. Kun pysähdyt ennen ostopäätöstä, huomaat, tarvitsetko ostosta oikeasti. 
4. Hyödynnä tarvittaessa ostorajoituksia ja omaehtoista luottokieltoa. Jos tuntuu vaikealta kieltäytyä houkutuksista joka päivä uudelleen, tee kerralla pitkäkestoinen päätös. Rajoitusten jälkeen budjetin ylittäminen ei yksinkertaisesti onnistu (ainakaan ilman vaivannäköä, joka lisää taas harkinta-aikaa päätökseesi).
5. Älä jumitu epäonnistumisiin, vaan palaa sitkeästi suunnitelmaan. Kulutustottumukset voivat olla syvään juurtuneita, ja on inhimillistä, että emme onnistu muutoksissa täydellisesti ensiyrittämällä. Jos huomaa sortuneensa ostoimpulssiin, ainoa tapa on ratkaista tilanne heti: Voinko vielä palauttaa ostoksen? Mikä on seuraava asia, minkä voin tehdä päästäkseni lähemmäs tavoitettani? Hyväksy tapahtunut ja jatka sitkeästi eteenpäin.

Säästöpankkiryhmä on yhteistyökumppanina Raharemontti-ohjelmasarjassa, jossa annetaan työkaluja ja autetaan erilaisten taloushaasteiden kanssa kamppailevia ihmisiä. Ohjelman tarkoituksena on edistää avointa keskustelua talousvaikeuksista ja auttaa osallistujia löytämään tie ulos vaikeasta tilanteesta. Tavoitteena on kestävä ratkaisu oman talouden hallintaan ja taloudelliseen hyvinvointiin. Artikkeli on kirjoitettu tukemaan sarjan kuudennessa jaksossa käsiteltyjä aiheita.