Raharemontti: Ei vaadi kuin yhden autokolarin, että voi olla jo liian myöhäistä

Puolison sairastumisen jälkeen Raharemontti-ohjelmaan osallistuva Marketta on havahtunut pohtimaan, miten pärjäisi taloudellisesti omin voimin. Oli vierellä elämänkumppani tai ei, jokaisen meistä kannattaa miettiä, miten haluaisi asiansa järjestää, jos oman elämän perusta järkkyy. Säästöpankin juristi Niina Raitanen avaa meille, millaisia vaihtoehtoja voi harkita omaksi ja toisten turvaksi.

Säästöpankkiryhmä on yhteistyökumppanina Nelosella ja Ruudussa esitetyssä Raharemontti-ohjelmasarjassa, jossa annetaan työkaluja ja autetaan erilaisten taloushaasteiden kanssa kamppailevia ihmisiä. Ohjelman tarkoituksena on edistää avointa keskustelua talousvaikeuksista ja auttaa osallistujia löytämään kestävä ratkaisu oman talouden hallintaan ja taloudelliseen hyvinvointiin. Artikkeli on kirjoitettu tukemaan sarjan kolmannessa jaksossa käsiteltyjä aiheita.

Ensimmäisenä Säästöpankin juristi Niina Raitanen neuvoo jokaista täysi-ikäistä tekemään itselleen edunvalvontavaltakirjan. Suomessa ei ole minkäänlaista automaatiota siihen, että edes puoliso tai lapset saisivat hoitaa toisen henkilön asioita, jos tämä ei itse siihen pysty. Siksi jokaisen kannattaa valtuuttaa edunvalvontavaltakirjan avulla omien asioiden hoito luotettavalle läheiselle, oli se sitten puoliso, lapsi, vanhempi tai läheinen ystävä.

”Ilman etukäteen annettua edunvalvontavaltuutusta alkaa pahimmillaan useiden kuukausien prosessi, jossa edunvalvontaa on haettava Digi- ja väestötietoviraston kautta. Jos edunvalvottava henkilö on vaikka koomassa tai vakavasti muistisairas, eli niin huonossa kunnossa, etteivät viranomaiset voi kuulla hänen näkemystään edunvalvojan valinnassa, tarvitaan myös käräjäoikeuden käsittely. Prosessin aikana kukaan ei pääse esimerkiksi maksamaan edunvalvottavan laskuja tai hoitamaan mitään hänen pakollisia asioitaan”, Niina kuvailee.

Jos edunvalvontavaltuutus on olemassa, asioiden hoitaminen on helpompaa ja nopeampaa kaikille osapuolille – ja erityisesti juuri asioista huolehtivalle valtuutetulle. Lähtökohtaisesti Edunvalvontavaltuutuksen voimaansaattamiseen riittää, että alkuperäinen valtakirja toimitetaan lääkärintodistuksen kanssa Digi- ja väestötietovirastolle.

Avioehto – epäluottamuslause vai fiksua varautumista?

Parisuhteen päättyminen on toinen käännekohta, jolla on lähes aina myös taloudellisia vaikutuksia osapuolten elämään – ja jokainen parisuhde päättyy aikanaan, joko eroon tai toisen kuolemaan. Jos pariskunta on naimisissa, avioliiton juridiikka ohjaa talousasioiden järjestämistä liiton päättyessä, ellei pari ole määritellyt niitä omalla tavallaan avioehdon avulla. Avioehto ei ole epäluottamuslause kumppania kohtaan, vaan monikäyttöinen työkalu, jolla puolisot voivat keskenään sopia, mikä omaisuus on avioliiton päätyessä yhteisesti jaettavaa avio-oikeuden alaista omaisuutta ja mikä ei.

”Jokaisen avioparin ei tarvitse tehdä avioehtoa, mutta jokaisen parin kannattaa harkita sellaista. Asiantuntijan kanssa on hyvä käydä läpi, miten asiat menevät ilman avioehtoa, sekä pohtia, näkeekö omalla kohdallaan tarvetta poiketa siitä. Usein käydään keskustelua siitä, minkä kumpikin osapuoli kokee reiluksi. Jos toinen on ollut vaikka pidempiä aikoja kotona lasten kanssa ja toinen on panostanut uraan, avioehdolla voi sopia siitä, pitävätkö puolisot ansaitsemansa omaisuuden erillään ja miten kotielämään panostaneen puolison taloutta turvataan avioliiton päättyessä. Uusioperheissä avioehto on usein myös ajankohtainen, varsinkin, jos puolisoilla ei ole yhteisiä perillisiä. Tilanteet ovat yksilöllisiä ja parin oma kokemus on näissä ratkaisevaa”, Niina toteaa.

Avioehdossa voi eritellä, koskeeko sopimus vain avioeroa vai myös puolison kuolemaa. Avioehdon voi halutessaan määritellä koko omaisuudelle tai rajata sen avulla tietyn omaisuuden, kuten suvun perintömökin, puolison avio-oikeuden ulkopuolelle. Avioehdon voi laatia ennen naimisiin menoa tai milloin tahansa avioliiton aikana. Sen voi myös perua kokonaan tai sitä voi päivittää myöhemmin, jos elämäntilanteet muuttuvat.

Testamentti voi olla lahja jälkipolville ja tuoda turvaa myös puolisolle

Testamentti on yhtä lailla tärkeä ja monipuolinen asiakirja, joka voi tietyissä tarkoituksissa olla sekä avo- että aviopareille ainoa tapa turvata puolison taloutta toivotulla tavalla.

”Testamentti on erityisen tärkeä työkalu avopareille, joilla ei ole vastaavaa avioliittolakiin perustuvaa suojaa kuten aviopareilla. Esimerkiksi lesken asumisoikeus yhteiseen kotiin kuuluu vain avioliiton piiriin. Jos yhteinen koti on yksin toisen nimissä, testamentin avulla voi turvata avoleskelle asumisoikeuden, vaikka lapset perisivät asunnon”, Niina kuvailee.

Avioliittoon liittyy puolestaan yleinen harhaluulo, että leski perisi puolet puolisonsa omaisuudesta. Näin ei useinkaan ole, sillä leski perii puolisonsa ainoastaan silloin, jos tällä ei ole lapsia. Osituksessa puolestaan aviopuoliso saa avio-oikeuden nojalla tasinkoa vain silloin, jos menehtynyt puoliso on ollut liiton varakkaampi osapuoli.

”Jos pari on keskenään taloudellisesti tasaveroisessa tilanteessa, tasinkoa ei tule jaettavaksi. Leskellä ei ole myöskään perimysoikeutta, jos menehtyneellä on lapsia. Silloin testamentti on ainoa tapa turvata lesken taloutta perinnön keinoin – samoin kuin silloin, kun leskelle halutaan turvata oikeus johonkin tiettyyn, nimettyyn omaisuuteen”, Niina selventää.

Testamenttia käytetään usein myös siihen, että esimerkiksi suvun perintömökki voidaan pitää omien lasten omistuksessa myös tulevaisuudessa. Testamentilla voidaan siis rajata lasten aviopuolisot perinnön ulkopuolelle, vaikka lapsilla ei olisi omaa avioehtoa.

”Testamenttia voi hyödyntää myös verosuunnittelussa. Jos vaikkapa eläkeläiselle on kertynyt paljon varallisuutta ja omien lasten talousasiat ovat jo vakiintuneet hyvälle tolalle, heillä ei välttämättä ole niin suurta tarvetta perinnölle. Silloin osa haluaa testamentin avulla hypätä osittain yhden sukupolven yli ja ohjata perintöä lapsenlapsille vaikkapa ensiasunnon alkupääomaa varten, jolloin perintövero ei tule maksettavaksi kahteen kertaan sukupolvelta toiselle”, Niina kertoo.

Niinan kolme tärkeintä vinkkiä oman talouden juridiseen turvaamiseen:

1. Jos olet täysi-ikäinen, tee edunvalvontavaltuutus

Se on palvelus paitsi itsellesi, myös valtuuttamallesi läheiselle, sillä hän pääsee nopeasti hoitamaan käytännön asioita ja säästyy monilta byrokratian rattailta ja lisäkuluilta. Tämä on erityisen tärkeää yrittäjille, kun hoidettavana on sekä omat että yrityksen asiat. Edunvalvontavaltuutuksella voi myös valtuuttaa eri henkilöt päättämään henkilökohtaisista asioista ja yrityksen asioista.

2. Laadi asiakirjat aina asiantuntijan kanssa

Olen nähnyt tilanteita, missä testamenttipohjaa on lainattu naapurilta, ja vasta perunkirjoituksen aikana leskelle on käynyt ilmi, että testamentissa on tehty aivan erilainen järjestely kuin mitä pariskunta oli todellisuudessa tarkoittanut. Siinä vaiheessa ei ole enää mitään tehtävissä testamentin korjaamiseksi. Tästä syystä netistä etsittyjen tai läheisiltä lainattujen asiakirjapohjien käyttö on väärä paikka säästää. Asiantuntija kartoittaa juuri sinun elämäntilanteesi ja toiveesi, sekä kertoo ymmärrettävästi, mistä asioista asiakirjassa on mahdollista päättää. Hän myös varmistaa, että ymmärrät mitä allekirjoitat ja sopimus on laadittu siten kuin olet tarkoittanut.

3. Ole ajoissa liikkeellä

Nämä paperit pitää tehdä silloin, kun on oikeustoimikelpoinen ja pystyy päättämään asioistaan. Liian aikaisin ei ole mahdollista toimia, mutta se ei vaadi kuin yhden autokolarin, että on jo liian myöhäistä.