Edunvalvontavaltakirja kertoo oman tahdon - “Nyt asiat ovat järjestyksessä”

Edunvalvontavaltuutus, mikä se on? Asia ei ollut koskaan käynyt edes Jussin* mielessä ennen Säästöpankin asiakastilaisuutta, jossa lakimies kertoi perintösuunnittelusta, edunvalvontavaltakirjasta ja testamentista. Viisikymppinen Jussi oli koko kuulijakunnan nuorin. 

Jussin elämä oli keskittynyt viime vuosikymmenet jatkuvassa nousukiidossa olevaan työuraan ja perheeseen – vaimoon sekä vauhdilla aikuistuviin lapsiin. Asiakastilaisuus pysäytti Jussin ensi kertaa todella miettimään, miten tulevaan pitäisi varautua niin omalta kuin omien vanhempienkin osalta. 

– Jos voi sanoa, että tieto lisää tuskaa – se hetki, kun lähdin tilaisuudesta, oli aika tuskallinen. Mietin vain, miten paljon asioita oli hoitamatta, Jussi muistelee.
Pian tilaisuuden jälkeen Jussi ja hänen vaimonsa tekivät pankin lakimiehen kanssa testamentin. Ajatus edunvalvontavaltakirjasta jäi vielä muhimaan. Hyvin pian edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä tuli kuitenkin todellisuutta, kun Jussin äiti sairastui syöpään.

Edunvalvontavaltakirja, testamentti ja hoitotahto kuntoon

Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jonka turvin kuka tahansa täysi-ikäinen voi varmistaa, että haluamansa luottohenkilö hoitaa talousasioita silloin, kun siihen ei itse pysty. Valtuutus ei ole tarpeellinen pelkästään iäkkäille tai muistisairaille. Onnettomuus tai vakava sairaus voi  viedä toimintakyvyn minkä ikäiseltä tahansa. Edunvalvontavaltuutus kannattaakin tehdä niin aikaisin kuin mahdollista. Edunvalvontavaltuutetuksi valitaan yleensä läheinen ihminen – puoliso, täysi-ikäinen lapsi tai ystävä – joka tuntee valtuuttajan tarpeet ja voi auttaa parhaiten.

– On ikään kuin oman omaisuutensa vakuuttamista, kun saa luotettavan henkilön hoitamaan omia asioita, Säästöpankin varainhoidon lakimies Piia Jeremejeff kertoo.

On hyvä muistaa, etteivät edes oma puoliso tai lapset ole automaattisesti oikeutettuja maksamaan laskuja tililtä tai määräämään omaisuudesta ilman edunvalvontavaltuutusta. Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole laadittu, voi viranomaistaho määrätä edunvalvonnan tarpeessa olevalle henkilölle ulkopuolisen edunvalvojan holhoustoimilain nojalla. 

Jeremejeff kertoo, että kun asiakkaalle tehdään edunvalvontavaltuutus, laaditaan samalla myös yleensä testamentti. Testamentti paitsi määrää perintöoikeudellisista asioista, se on myös tärkeä väline verosuunnitteluun. Sen kautta voi myös esimerkiksi muistaa muita kuin perintökaaren mukaisia perillisiä. Testamentin avulla voidaan hypätä yhden sukupolven yli ja siten antaa lapsenlapsille verovapaita osuuksia tai testamentata varallisuutta hyväntekeväisyyteen. Joissain tapauksissa kannattaa laatia myös avioehto, joka yksinkertaistaa perinnönjakoa esimerkiksi uusperheissä. Avioehdolla voidaan vaikuttaa siis puolisoiden väliseen avio-oikeuteen, joka on eri asia kuin perintöoikeus.

Jeremejeff suosittelee laatimaan myös hoitotahdon OmaKanta-sivustolla. Se on henkilön tahdonilmaus omasta hoidostaan, jos hän vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden voimattomuuden vuoksi ei pysty enää kertomaan siitä itse. 

– Kun asiat hoitaa kuntoon ajoissa, voi keskittyä elämään, olla rauhallisin mielin eikä menettää yöuniaan tekemättömien papereiden takia, Jeremejeff summaa. 

Oma tahto on kaiken taustalla

Heti äidin syöpädiagnoosin tultua Jussi otti yhteyttä pankkiin ja kertoi tilanteesta. Äidille piti tehdä testamentti ja edunvalvontavaltuutus nopeasti, koska oli vaikea arvioida, miten sairaus etenisi ja miten se vaikuttaisi äidin toimintakykyyn.

Aloite edunvalvontavaltuutuksen tai testamentin laatimisesta voi tulla puolisolta tai aikuisilta lapsilta.  Jeremejeffin mukaan viimeinen tahto tulee kuitenkin aina siltä henkilöltä, jolle edunvalvontavaltakirja ja testamentti tehdään. Jotta asiakirjat voidaan laatia, henkilön pitää itse ymmärtää niiden tekemisen merkitys. Terveydentila ei näin ollen saa olla heikentynyt niin paljon, ettei henkilö kykenisi itse kertomaan omaa tahtoaan. Esimerkiksi muistisairauksien kohdalla tarvitaan usein lääkärin lausunto siitä, kykeneekö henkilö ymmärtämään asiakirjan tekemisen merkityksen. 

Jussin äiti kävi edunvalvontavaltuutusta ja testamenttia läpi lakimiehen kanssa kohta kohdalta. Äidin suhtautuminen oli Jussin mukaan pelokas ennen kuin edunvalvontavaltuutusta ja testamenttia oli tehty. Kun nimi oli paperissa, äiti oli silminnähden helpottunut. 

– Äiti sanoi: “Nyt asiat ovat järjestyksessä” ja halusi juhlistaa asiaa käymällä yhdessä kahvilla. Hänen mielestään oli hyvä, että me aikuiset lapset huolehdimme hänen asioistaan siitä eteenpäin.

“On helpompi hengittää, kun testamentti ja edunvalvontavaltakirja on tehty”

Jussin äiti menehtyi vain 10 kuukautta syöpädiagnoosin jälkeen. Sairauden viimeisinä kuukausina edunvalvontavaltuutus oli ehdoton. Jussi maksoi äidin laskuja ja hoiti muita asioita.

– Ne muuttuivat tavallaan arjen rutiineiksi, jolloin perhe pystyi keskittymään tukemaan äitiä sairauden keskellä, Jussi kertoo.

Muille vastaavassa tilanteessa oleville Jussi suosittelee kääntymään pankin puoleen. Hänen mielestään on matalampi kynnys lähestyä pankin lakipalveluja kuin asianajotoimistoa. Myös pankkilakimies on asiasta samaa mieltä.

– Kun mennään tapaamaan lakimiestä pankkiin, ajatellaan, että mennään tapaamaan “pankkitätiä”. Pankin lakimies on elämään luonteva jatkumo, kun pankissa hoidetaan muitakin asioita, Jeremejeff kertoo.

Tulevaisuutta Jussi ajattelee omien lastensa kannalta. Kun asiat ovat järjestyksessä, hän ei jätä jälkeensä ongelmia lastensa hoidettavaksi. Edunvalvontavaltuutus on vielä tekemättä, mutta Jussi ja hänen vaimonsa ovat jo miettineet, kuka lapsista nimetään edunvalvontavaltuutetuksi. Myös testamentista on keskusteltu koko perheen kesken. Kun paperit ovat valmiina kansiossa, ei niitä tarvitse sen enempää miettiä ja voi keskittyä elämään tätä hetkeä. 

– En tee testamenttia ja edunvalvontavaltuutusta siksi, että väittäisin kuolevani, vaan siksi, että itselläni ja lapsillani olisi kaikki selkeää. On helpompi hengittää, kun testamentti ja edunvalvontavaltakirja on tehty.

* Haastateltavan nimi on muutettu.

Säästöpankin varainhoidon lakimiehen Piia Jeremejeffin neljä vinkkiä omien asioiden järjestelyyn:

1. Mitä sinä haluat? Mieti, mikä perhetilanteesi on, kuka sinut perii, kenen läheisen henkilön haluaisit toimivan ensi- ja toissijaisena edunvalvontavaltuutettuna ja varavaltuutettuna? Tärkeintä on, että tiedät itse, miten tahdot asiat järjestää.
2. Älä etsi netistä asiakirjapohjia, vaan ole yhteydessä asiantuntijaan. Kun annat asiantuntijan laatia testamentin ja edunvalvontavaltakirjan, tulee paperit varmuudella tehtyä oikein. 
3. Pidä myös muu perintösuunnittelu mielessä. Testamentin ja edunvalvontavaltuutuksen lisäksi on muutakin suunnittelua talousasioihin liittyen. Esimerkiksi, millä perinnön saajat maksavat perintöverot, jos omaisuus on kiinni pääasiassa kiinteässä omaisuudessa? Pankin asiantuntija auttaa miettimään juuri sinulle sopivat ratkaisut.
4. Toimi tänään, älä huomenna. Asiakirjat kannattaa tehdä valmiiksi hyvissä ajoin. Jos mietit asiaa nyt, ota pankkiin yhteyttä heti eikä vasta huomenna.

Tarvitsetko edunvalvontavaltuutuksen tai haluatko varautua huomiseen? Ota yhteyttä, niin mietitään yhdessä, miten talousasiat kannattaa järjestellä tulevaa varten.