Viisi myyttiä asuntolainan vakuuksista – nämä asunnonoston uskomukset eivät pidä paikkaansa

Myytti 1: Minun palkallani ja säästöilläni ei saa tarpeeksi asuntolainaa.

Tämä uskomus on valitettavan tiukassa. Ennen kuin tekee turhan suoraviivaisia päätelmiä, kannattaa tulla pankkiin laskemaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa, millainen asuntolaina olisi mahdollinen ja mitä sen saaminen vaatisi. Pankissa selvitetään lainanottajan maksukyky ja arvioidaan sen pohjalta, minkä suuruisen lainan hän pystyisi saamaan sekä kuinka paljon omaa rahaa ja lisävakuuksia tarvitaan. Asuntolainan määrää voi arvioida alustavasti myös asuntolainalaskurilla.

Säästäminen kannattaa tietysti aina, mutta on hyvä myös muistaa, että asunnon oston rahoittamiseen on muitakin vaihtoehtoja. Tällä  hetkellä lainakatto määrittelee  sen, että asunnon hankintahinnasta pitäisi olla 10 prosenttia säästöjä.  Ensiasunnon ostajalla omarahoitus- eli säästöjen osuus on vain 5 prosenttia – ei siis hillittömästi. Ostettava asunto toimii lainan vakuutena enintään 70 prosentin osalta. Jos sen lisäksi tarvitaan muita vakuuksia, lisävakuutena on mahdollista käyttää omistusasuntojen valtiontakausta, vakuutusosakeyhtiön myöntämää takausta tai pantata vakuudeksi esimerkiksi vanhempien omaisuutta. Muista myös, että asuntolainaan tarvittavat vakuudet ovat aina tapauskohtaista.

Myytti 2: Vain toinen henkilö voi toimia lainani takaajana.

Takaaja ja vakuudenantaja ovat eri asia ja henkilötakaajia käytetään itse asiassa nykyään melko vähän. Henkilötakaaja ei panttaa omaisuutta lainan vakuudeksi, vaan antaa takauksen siitä, että hän maksaa lainan, mikäli velallinen ei sitä maksa. Vakuudenantaja puolestaan antaa pankille omaa omaisuuttaan velallisen lainan pantiksi eli lisävakuudeksi. Lisävakuutena voi toimia esimerkiksi vanhempien asunto, jos vanhemmat haluavat niin. Mikäli velallinen ei maksa lainaa, voi pantinantaja maksaa sen tai myydä lisävakuudeksi antamansa omaisuuden ja saada siitä rahat lainan maksamiseen. 

Lisäksi lainaan on mahdollista liittää omistusasuntolainojen valtiontakaus tai vakuutusosakeyhtiön myöntämä takaus. On myös hyvä muistaa, että jos on esimerkiksi saanut perintönä kesämökin tai omistaa sijoitusasunnon, myös niitä voidaan yleensä käyttää asuntolainan lisävakuutena.

Myytti 3: Mikä tahansa arvokas omaisuus kelpaa vakuudeksi.

Auto, perinnöksi saatu taulu tai muu vastaava irtain omaisuus ei käy lainan vakuudeksi, vaikka niillä rahallista arvoa olisikin. Ostettava asunto itsessään toimii lainan vakuutena – parhaimmillaan jopa 70 prosentin osalta. Tämän lisäksi tarvittavana lisävakuutena voi toimia muu reaaliomaisuus, kuten rahastosäästöt, talletukset, osakkeet, asunto-osake tai kiinteistö, vapaa-ajan asunto tai vaikkapa metsä. 

Myytti 4: Jos minulle käy jotain, vastuu lainasta kaatuu muiden niskaan.

Vaikka lisävakuuden antaja sitoutuukin velallisen lainaan omalla omaisuudellaan, esimerkiksi vanhemmat omalla asunnollaan, ei lainanottajan kannata menettää yöuniaan sen takia. Asuntolainaa varten on lainaturva, jolla voi turvata lainan takaisinmaksun pysyvän tai tilapäisen työkyvyttömyyden sekä työttömyyden kohdatessa. 

Myytti 5: Olen naimisissa niin lainaan kuin lisävakuuden antajaan koko laina-ajan, pahimmillaan 25 vuotta.

Vastuu asuntolainan takauksesta ei välttämättä jatku koko laina-aikaa. Parhaassa tapauksessa lisävakuuden antaja voidaan vapauttaa vastuusta jo muutamassa vuodessa, kun velallisen oma asunto riittää jäljellä olevan lainan vakuudeksi eikä lisävakuutta enää tarvita. 

Vinkki: Avaa keskustelu asuntolainasta oman pankkisi kanssa lainaneuvottelulla ja selvitä, paljonko tarvitset lainaa oman kodin ostamiseen. Neuvottelussa kartoitetaan se, paljonko sinulla on säästöjä ja paljonko tarvitset lisävakuutta, jos ostettava asunto ei yksin riitä. Muista myös, ettei neuvottelu sido ottamaan lainaa,  vaan se valaisee omaa taloudellista tilannettasi. Varaa aika pankistasi vaikka heti!