Taloprojekti meinasi kaatua heti alkuunsa, kunnes nousi kukoistukseensa

Vatsanpohjasta kouraisi, kun tutusta pankista tuli kielteinen päätös rakennuslainahakemukseen. Lappeenrantalainen Janne Kärmeniemi oli perheineen myynyt muutamaa kuukautta aiemmin rivitaloasunnon ja muuttanut vuokralle. Omien varojen avulla hän oli jo ehtinyt saada taloprojektin alkuun ja rakentaa perustukset tontille, joka sijaitsee Lappeenrannan Ojala-Tuomelan asuinalueella. Kärmeniemi oppi kantapään kautta, miksi etukäteen neuvoteltu rahoitus on äärimmäisen tärkeää.

– Olin liian optimistinen. Oletin, että kun olin laittanut jo omaa pääomaa kiinni, se olisi pankille arvokasta. Sillä on arvo, mutta se ei ole kaikissa tapauksissa yhtä arvokasta kuin tilillä oleva raha, Kärmeniemi kertoo.

Torjunta sai Kärmeniemen säikähtämään. Mitä jos en saisi lainkaan lainaa taloa varten? Toivon kipinä jälleen heräsi, kun Kärmeniemi huomasi, että hänen oma kustannuslaskelmansa oli hyvin lähellä uudisrakennettavan omakotitalon kustannuslaskurin antamaa arviota. Laskuri antoi myös arvioida mukaan oman työn osuutta. Kokeneena rakentajana Kärmeniemi laski oman tekemisen varaan osan työstä. Niinpä Kärmeniemi lähetti lainahakemuksen. Pian hän jo istui yhdessä vaimonsa Christan kanssa Lappeenrannassa Säästöpankissa keskustelemassa rakennuslainasta rahoitusasiantuntija Tiina Luorasen kanssa.

– Vaikka talonrakennusprojekti on kylmää matematiikkaa, pitäisi lainaneuvottelun olla silti aina henkilökohtainen. Säästöpankissa minua kuunneltiin ja oltiin valmiita neuvottelemaan. Sanottiin, että suunnitelmani voi toteuttaa, mutta se vaatii järjestelyjä, Kärmeniemi kertoo.

Kärmeniemi oli tehnyt aiemman rakennuskokemuksensa pohjalta alustavan kustannusarvion taloprojektille. Pankki auttoi viimeistelemään laskelmat, sopimaan valmistumisasteen mukaan nostettavat lainaerät sekä neuvoi rakennusaikaan sidottujen lainan vakuuksien järjestämisessä.

Talonrakentaminen kulkee suvussa

Kärmeniemi on syntynyt talonrakentajaperheeseen. Hän kasvoi rakennustyömailla, kun isä rakensi useampia taloja perheen koon mukaan. Myös veli on kokenut rakentaja. Kärmeniemi itse on ollut mukana jo kahdessa rivitalohankkeessa ja tekee työkseen kattoja ja vesieristyksiä. Koska rakentaminen on hänelle intohimo ja tärkeä harrastus, oli itsestään selvää, että hän rakentaisi talonsa alusta loppuun itse.

Rahoitusasiantuntija Tiina Luorasen mukaan vanha sanonta “hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pätee erityisen hyvin rakennusprojekteissa.

– Monille talon rakentaminen on suuri tavoite, ainutkertainen hanke ja elämän suurimpia investointeja. Suunnitteluvaiheeseen kannattaa siis käyttää paljon aikaa, Luoranen sanoo.

Kärmeniemeltä itsellään oli rakentamiseen tarvittava tieto, taito ja tahto. Pankista hän taas sai asiantuntemusta rakentamisen rahoittamiseen. Kärmeniemen mukaan Luoranen piti huolta siitä, että hän muisti olla realistinen suunnitelmissaan.

– Pankin asiantuntijan tehtävänä on mielestäni muistuttaa, että rakennuslaina on iso ja siihen on suhtauduttava vakavasti, Kärmeniemi lisää.

Rakennussuunnitelmat syntyvät perheen ja asiantuntijoiden yhteistyönä

Kokonaan puurunkoisen ja -kuorisen, reilu 150-neliöisen omakotitalon suunnitelmat syntyivät Kärmeniemen ja hänen vaimonsa yhteistyönä. Vaimo etsi inspiraatiota kuvista ja Kärmeniemi kommentoi, onko ratkaisu toteutettavissa ja mitkä materiaalit toimisivat parhaiten.

Kärmeniemen mukaan suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja kirjata suunnitelmat ylös, etteivät ne jää pelkästään suunnittelijan päähän. Suunnittelijan pitää ottaa huomioon monia rakenteita viemäröinnistä, lämmitykseen ja sähköihin, jolloin asiantuntija-avun käyttäminen on suositeltavaa. Kärmeniemi konsultoi suunnitteluun rakennesuunnittelijaa ja teetti maa-, sähkö-, LVI- sekä sisätyöt, kuten maalaamisen, ulkopuolisilla ammattilaisilla.

– Pitää tunnistaa, mitä pystyy omassa rakennusprojektissa tekemään itse, sekä myöntää ne asiat, joita ei pysty tekemään ja antaa ne ulkopuolisille tehtäväksi, Kärmeniemi summaa.

Kärmeniemen onneksi hänen kaveri- ja tuttavapiirissään on paljon rakennusalan osaajia, joten apu ja suositukset parhaisiin ammattilaisiin löytyivät läheltä.

Työnjako selväksi: toinen rakennustyömaalla, toinen lasten kanssa

Maaliskuussa 2017, kun laina-asiat ja suunnitelmat olivat vihdoin kunnossa ja talvi alkoi taittua kevääksi, alkoi talon rungon rakentaminen. Pääsiäisenä nostettiin jo kattoristikko, joka sai päälleen katon loppukevään aikana. Kesän, syksyn ja talven kuluessa rakennustyöt etenivät sen mukaan, miten Kärmeniemi sai työmaalle apujoukkoja.

Työnjako perheessä oli se, että Kärmeniemi rakensi taloa oman päivätyönsä ohessa, lomilla sekä muutaman viikon palkattomalla vapaalla, ja vaimo hoiti perheen taapero- ja leikki-ikäiset lapset. Välillä vaimo meni vuorostaan isänsä kanssa työmaalle ja Kärmeniemi jäi lasten kanssa kotiin. Rakennusprojektin loppuvaiheeseen osunut kolmen kuukauden lomautus työpaikalta tuli Kärmeniemen kannalta hyvään kohtaan, koska se mahdollisti täysipäiväisen rakentamisen.

Kärmeniemen mukaan sekä omat että vaimon vanhemmat olivat korvaamaton apu työmaalla. Kokeneelle talonrakentajalle talon tekninen toteuttaminen on tuttua, joten työn eteneminen on pääasiassa siitä kiinni, paljonko on mahdollista käyttää työvoimaa.

– Jos laudan päästä ei nosta toinen, menee työhön enemmän aikaa, hän summaa.

Uusi koti valmistui monta kuukautta suunniteltua aiemmin

Muuttokuorma kannettiin sisään valmiiseen taloon maaliskuussa 2018. Kärmeniemet olivat alunperin sopineet, että talo olisi valmis viimeistään kesällä. Vanhempien apu kuitenkin vauhditti projektia ja talo saatiin valmiiksi monta kuukautta etuajassa.

Kärmeniemet ovat nyt asuneet kodissaan kaikkina vuodenaikoina ja ovat tyytyväisiä siihen. Talo toimii hyvin perheen tarpeisiin eikä suurempia ongelmia ole tullut vastaan. Kaikki ei kuitenkaan ole vielä valmista.

Muuton jälkeen Kärmeniemet ovat tehneet talon pihaa. Kevään tullen pihan mullasta pitäisi kasvaa vehreä nurmikko ja pihalle istutetaan pensaita. Kesällä Kärmeniemen suunnitelmissa olisi rakentaa terassille palju. Autotallikin on vielä kesken. Kärmeniemi ei kuitenkaan ota näistä stressiä. Tärkeintä hänelle on, että talo on valmis ja ettei rakennusprojekti vaikuttanut perheen ilmapiiriin muuten kuin vahvistavasti.

Talvi-iltoina, kun mittarin lukema putoaa pakkasen puolelle, olohuonetta, keittiötä, ja ruokailutilaa jakava Christan isän muuraaman takan ja leivinuunin yhdistelmä lämmittää. Kun kuuntelee tarkkaan, voi puutalon kulmista kuulla pauketta.

– Puutalo elää ennen kuin se asettuu, Kärmeniemi sanoo.

Rahoitusasiantuntija Tiina Luorasen viisi vinkkiä talonrakentajalle

1. Käytä riittävästi aikaa suunnitteluun, sillä hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Talon rakentaminen on monille suuri, ainutkertainen hanke ja elämän suurimpia investointeja. Pankki on rahoittamisen ammattilainen, joka auttaa rahoituksen huolellisessa suunnittelussa sekä omaan talouteen sopivan budjetin määrittämisessä.
2. Ota varhaisessa vaiheessa  yhteyttä pankkiin. Pankissa kartoitetaan asiakkaan toiveet sekä varmistetaan maksukyky ja lainan vakuudet.
3. Käytä rakentamisen suunnitteluun ja yksityiskohtaisen kustannusarvion laadintaan apuna rakentamisen asiantuntijoita. Asiantuntija-apuun käytetyt eurot voivat tuoda säästöjä rakennusprojektin myöhäisemmässä vaiheessa.
4. Muista myös muut talousasiat. Rakennuslainan lisäksi on tärkeää esimerkiksi miettiä vanhan kodin myyntiä, vakuutuksia ja yllättäviin menoihin varautumista.
5. Pysy suunnitelmassa. Kustannusarvio ja budjetti pitävät parhaiten, kun ne on tehty huolellisesti ja realistisesti sekä pysytään tehdyissä suunnitelmissa.

Onko tavoitteenasi oman kodin rakentaminen? Aloita matka omaan kotiin hakemalla rakennuslainaa, et vielä sitoudu mihinkään.