Miksi kannattaa vastata ”kyllä”?

Vuosia sitten silloisen työpaikkani intranetin etusivulla oli tapana esittää aina ”päivän kysymys”, joka oli usein viihteellinen ja jolla houkuteltiin seuraamaan intranetiä aktiivisesti. Eräänä aamuna kyselystä oli kuitenkin unohtunut itse kysymys, ja jäljellä olivat vain vastausvaihtoehdot ”kyllä” ja ”ei”. Päivän päätteeksi kyllä-vaihtoehto voitti lopulta, mutta vain niukasti.

Kuten tuo intra-kyselykin osoittaa, asioihin suhtautumisen perusvire voi yksilötasolla olla joko positiivinen tai negatiivinen. Sillä on omat vaikutuksensa, samoin kuin positiivisilla tai negatiivisilla talousuutisilla, jotka ruokkivat itse itseään. Viime aikoina talousuutiset ovat olleet enimmäkseen negatiivisia: Suomen talouden reaalikasvu on ollut heikkoa jo pitkään, konkurssien määrä on kasvussa ja Helsingin pörssin kehitys oli viime vuonna maailmanlaajuisessa vertailussa surkeaa. Myös julkisen talouden tervehdyttämiseksi tarvittava arvonlisäveron nosto iskee moniin yrityksiin.

Ei siis ihme, että kuluttajien luottamus omaan talouteensa ja yritysten investointihalukkuus ovat matalalla tasolla. Nyt kun kevään merkkejä luonnossa on vihdoin näkyvissä, on aika kääntää katseemme niihin merkkeihin, jotka luovat uskoa taloudellisesti aurinkoisemmista ajoista. Yksi niistä on korkojen lasku, koska alempi korkotaso tukisi yritysten investointihalukkuutta ja auttaisi esimerkiksi vaikeuksien kanssa kamppailevaa rakennussektoria. Näkemyksemme mukaan korot tulevat laskemaan yleisiä odotuksia alemmalle tasolle tämän vuoden aikana ja ensi vuodelle odotamme Suomeen noin 1,5 %:n talouskasvua.

Vaikka laskeva korkotaso edistää investointeja, yritykset päättävät niistä viime kädessä oletetun kysynnän perusteella. Pienenä valonpilkahduksena kuluttajaliiketoimintaa harjoittaville yrityksille voidaan pitää sitä, että vaikka kuluttajaluottamus laahaa matalalla, oli se vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana edelliskvartaalia vahvempaa. Lähipäivien aikana tiedämme lisää, kun Tilastokeskus julkaisee huhtikuun kuluttajaluottamustiedot, jotka se kerää verkko- ja puhelinkyselyllä.

Kyselyistä puheenollen, maaliskuussahan Suomi nimettiin maailman onnellisimmaksi maaksi seitsemättä kertaa peräkkäin Maailman onnellisuus­raportin katsauksessa. Ykköspaikka maailman onnellisimpana maana tuo Suomelle kansainvälistä medianäkyvyyttä ja sillä on positiivinen vaikutus talouteemme: matkailu lisääntyy, ulkomaiset osaajat kiinnostuvat maastamme ja positiivinen maakuva auttaa myös kansainvälisistä investoinneista kilpailtaessa. Väitänkin, että aiempien vuosien kärkipaikka vaikuttaa vastaajien onnellisuuskyselyssä antamiin arvosanoihin, joko tiedostetusti tai tiedostamatta. Kukapa ei haluaisi asua maailman onnellisimmassa maassa, tai haluaisi päästää kakkossijaa pitävät tanskalaiset ohitsemme – nelospaikalla olevista ruotsalaisista puhumattakaan.

Onnellisuuskyselyssä on siis positiivinen kierre, kun taas negatiiviset talousuutiset vaikuttavat luottamusta ja investointihalukkuutta mittaaviin kyselyihin. Talouskyselyjen heikot tulokset luovat lisää epävarmuutta, jonka seurauksena taloudellinen toimeliaisuus vähenee. Se tarkoittaa viime kädessä yritysten työllistämismahdollisuuksien heikkenemistä ja sitä, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen tarvittavia verotuloja ei kerry riittävästi.

Vaikka positiivinen asenne ja uutisointi auttaakin, tosiasioiden tunnistaminen on edelleen kaiken viisauden alku, eikä ole vastuullista väittää mustaa valkoiseksi. Meidän kaikkien on kuitenkin hyvä pohtia, mitä voimme tehdä tulevaisuudenuskon vahvistamiseksi. Säästöpankkiryhmässä pyrimme omalta osaltamme löytämään positiivisia näkökulmia asioihin ja tekemään tiivistä yhteistyötä eri kokoisten yritysten kanssa ympäri Suomen maamme elinvoimaisuuden parantamiseksi.

Kuten tiedämme, tosielämässä kyllä- ja ei-vaihtoehtojen väillä on usein harmaa alue ja molemmille vaihtoehdoille löytyy hyviä perusteluja. Rajatapauksissa on hyvä muistaa, että ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin. Siksi kannattaa vastata kyllä!

Manu Kauppila on yritysasiakasliiketoiminnan liiketoimintajohtaja Säästöpankkikeskuksessa ja koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Kauppilan sydäntä lähellä on suomalaisten pk-yritysten menestyksen ja elinvoimaisuuden tukeminen. Vapaa-ajallaan hän on innokas penkkiurheilija ja kestävyysjuoksija.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.