Talouden vuosi 2025 – epävarmuutta vai vakautta, vai ehkä kuitenkin molempia?

Kun miettii, mitä kaikkea maailmassa on tapahtunut tänä vuonna, on talouskehitys ollut globaalilla tasolla yllättävänkin tasaista. Sota Ukrainassa jatkuu, Lähi-idän tilanne on räjähdysherkkä, USA:ssa pidettiin vaalit, kauppasodan uhka väijyy ja Euroopassa isojen maiden hallituksia on kaatunut. Kaikesta tästä huolimatta maailmantalous on porskuttanut aika tavanomaista tahtia. OECD onkin otsikoinut tuoreen talouskatsauksensa mielestäni osuvasti ”Resilience in uncertain times” (Resilienssiä epävarmoina aikoina).

Toki talouden ison pinnan alla kuplii ja eri alueilla kehitys on ollut erilaista. Positiiviseksi yllättäjäksi voisi nostaa USA:n talouden, minkä talouskasvu jatkui vahvana. Iso pettymys puolestaan oli Euroopan, etenkin Saksan, teollisuuden heikko tila ja se, ettei siinä vielä olla nähty piristymisen merkkejä korkojen laskusta huolimatta.

Suomessa orastavan elpymisen vuosi

Suomen talouden vuotta 2024 voisi kutsua orastavan elpymisen vuodeksi. Viime vuoden lopulla Suomen talous ajautui taantumaan, mutta kuluvana vuonna talous on kasvanut jokaisena neljänneksenä edelliseen neljännekseen verrattuna. Kasvu on toki ollut vaisua, mutta plussalla kuitenkin. Pitkään kärsinyt asuntomarkkinakin osoitti vuoden loppupuoliskolla selviä piristymisen merkkejä.

Vaikeiden vuosien jälkeen suomalaisten kuluttajien talous on alkanut kohentua: ostovoima kasvaa jälleen, hintojen nousu on rauhoittunut ja velalliset kotitaloudet hyötyvät korkojen laskusta. Tämä näkyi myös Säästöpankin Säästämisbarometrin taloudellisen ahdingon indeksissä, joka vihdoin kääntyi laskuun vuoden takaisesta. Kotitalouksien kokema taloudellinen ahdinko on siis vähentynyt. Pettymyksen aihe puolestaan oli tilanne työmarkkinoilla, jossa kehitys on ollut odotuksia heikompaa.

Talous on sopeutuvainen – myös vuonna 2025

Entäpä miltä näyttää ensi vuosi talouden rintamalla? Talouden ennustaminen on aina vaikeaa, koska kyse on kompleksisesta kokonaisuudesta, jossa ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Jos jokin näyttää kuitenkin varmalta, niin ainakin epävarmuus on suurta. Yksi merkittävä epävarmuuden lähde on Trump ja millaista talouspolitiikkaa hän alkaa todellisuudessa toteuttaa.

Trump tuntuu nyt dominoivan kaikkia talousennusteita ja toki USA on niin merkittävä tekijä maailmantaloudessa, että sillä on merkitystä. Samaan aikaan, tosin vähän vähemmällä dramatiikalla, tapahtuu myös monia muita asioita. Vihreä siirtymä etenee, tekoäly kehittyy ja sitä otetaan laajemmin käyttöön. Ihmiset elävät omaa arkeaan, kotitaloudet kuluttavat ja yritykset pyörivät, ja kaikki tämä pitää yllä taloudellista aktiviteettia.

Suomen taloudella on myös hyvät eväät jatkaa elpymistään. Korkojen lasku tukee Suomen korkoherkkää taloutta. Odotamme Suomen talouskasvun kiihtyvän 1,6 %:iin. Globaalissa mittakaavassa tämä on toki vähän, mutta Suomen lähtökohdat huomioiden ihan kelpo kasvua.

Taloudessa tapahtuu koko ajan miljoonia asioita ja onneksi Trump ei voi niihin kaikkiin vaikuttaa. On hyvinkin mahdollista, että maailmantalous osoittaa jälleen resilienssinsä ja sopeutuu ympärillä velloviin epävarmuuksiin. Esimerkiksi OECD ennustaa maailmantalouden jatkavan tutuksi tulleessa noin 3 %:n kasvussa vuonna 2025. Yllätyksiin on kuitenkin syytä varautua.

Entäpäs oman talouden resilienssi?

Jos on maailmantalouden kehitys ollut vakaata epävarmuuksista huolimatta, olisi sama toivottavaa myös jokaisen omalle taloudelle. Yllätyksiin kannattaa varautua tulevat ne sitten omasta elämästä tai markkinoilta. Säästämisbarometrimme mukaan ne ihmiset, jotka säästävät/sijoittavat, ovat tyytyväisempiä omaan taloustilanteeseensa ja tuntevat taloudellisen tulevaisuutensa turvallisempana. Se jos mikä on mielestäni arvokasta näitä epävakaina aikoina.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.