Piristyykö Suomen talouskasvu 2025 – kaksi riskiä ja kaksi mahdollisuutta

Viime vuonna Suomen talouskehitys oli vaisua. Kokonaisuutena kasvu jäi 0,4 % miinukselle, vaikka vuoden sisällä nähtiinkin jo talouskasvua jokaisella vuosineljänneksellä edellisneljännekseen verrattuna. Myös yleinen tunnelma ja keskustelun sävy mediassa oli varsin mollivoittoinen.

Henna Mikkonen

Tuleeko vuodesta 2025 parempi talousvuosi? Näillä näkymin eväät siihen ovat olemassa. Taloudessa tapahtuu myönteisiä asioita, mutta toki riskejäkin on. Seuraavaksi käyn läpi mielestäni kaksi suurinta mahdollisuutta ja kaksi suurinta riskiä Suomen talouden kannalta.

Aloitetaan positiivisesta. Kotitaloudet ovat olleet viime vuosina varsin varovaisissa tunnelmissa. Yksityinen kulutus on supistunut ja kotitalouksien säästämisaste on noussut. Tänä vuonna edellytykset kuluttajien piristymiselle ovat hyvät. Kotitalouksien ostovoima on kasvanut yli vuoden, korkojen lasku hyödyttää velallisia kotitalouksia ja inflaation rauhoittuminen tekee kaupassa käynnistä astetta vähemmän stressaavaa. Odotammekin kuluttajien luottamuksen hiljalleen paranevan ja yksityisen kulutuksen kääntyvän kasvuun vuonna 2025.

Toinen erittäin myönteinen asia Suomen taloudelle on korkojen lasku. Suomen talous on varsin korkoherkkä ja me olemmekin viime vuosina kärsineet korkeasta korkotasosta monia muita maita enemmän. Nyt korot ovat olleet laskussa jo reilun vuoden päivät ja laskun odotetaan jatkuvan vielä kuluvana vuonna. Uskon, että korkojen laskun myötä yritysten investoinnit käynnistyvät pikkuhiljaa. Investointeja Suomen kansantalous kaipaakin, sillä ne luovat pohjaa myös tulevaisuuden talouskasvulle.

Riskejäkin toki on, yksi niistä liittyy Suomen työmarkkinatilanteeseen. Työttömyys on noussut Suomessa selvästi ja avoimia työpaikkoja on tarjolla aiempaa vähemmän. Lisäksi käynnissä olevat työmarkkinaneuvottelut ovat riitaisat ja lakkojakin on nähty. Tämä pitää osan kuluttajista varovaisena ja hidastaa kuluttajien luottamuksen elpymistä.

Toinen riski niin Suomen kuin maailmantaloudenkin kannalta on Trumpin toimet. Tulliuhka leijuu Euroopan ja samalla Suomenkin yllä ja Trumpin päätöksenteon poukkoilevuus on omiaan lisäämään epävarmuutta. Epävarmuus onkin itse tulleja pahempi hidaste yritysten investoinneille ja globaalin talouden elpymiselle. Toisaalta on hyvä muistaa, että taloudet ovat sopeutuvaisia ja niiden toimintaan vaikuttaa monta muutakin tekijää, vaikka nyt kaikkien fokus onkin Trumpissa.

Epävarmuuksista huolimatta odotamme myönteisten tekijöiden painavan vaakakupissa enemmän ja Suomen talouskasvun piristyvän tänä vuonna. Mitään rivakkaa elpymistä ei kuitenkaan ole näköpiirissä vaan enemmänkin pieniä askelia ylöspäin. Parempi sekin kuin ei mitään.

 

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija

Ajankohtaista