Säästöfanttien meriseikkailu
Meidät Fantit on pestattu huipputiimiin. Miksi? No siksi, että meidän vahvuuksiamme ovat rauhallisuus, superhyvät tiimitaidot, periksiantamattomuus, emme panikoi ja olemme aina tilanteen tasalla. Mietitte varmaan mistähän nyt on kyse? Uskallammeko paljastaa? Paljastetaan! Me Fantit olemme Atlantin valtameren purjehtijoita!
Tahdo enemmän - oma pankki naisseiloreiden haaveita mahdollistamassa
Meidän oma pankkimme, Someron Säästöpankki, lähti muutamia vuosia sitten mukaan toteuttamaan naisseiloreiden haavetta osallistua ensimmäisenä suomalaisena naistiiminä Atlantin valtameren ylittävään purjehduskisaan. Naisiston nimi oli Ocean Ladies ja on sitä edelleenkin. Purjehdittavaa nimittäin näillä rohkeilla naisilla riittää tänäkin päivänä. Meret eivät maailmasta lopu, niitä riittää.
Oli vuosi 2018, kun me Fantit starttasimme Suomesta Kanariansaarille ja sieltä edelleen Karibialle. Kisan nimi oli Atlantic Rally for Cruisers, jonka lähtö oli Las Palmasista ja maali oli Karibialla St Lucialla. Matkaa tuli lähes 3000 mailia eli n. 5500 km. Hurjaa, mutta toisaalta mukavaa myötätuulipurjehdusta uljaalla 13 metrisellä Swan veneellä. Meidän Fanttien tehtävänä oli tähystää, tutkailla säätä ja mittailla aaltojen korkeutta.
Karibian lämmössä olisimme voineet olla pidempäänkin, mutta kotivedet pohjolassa kutsuivat. Palasimme Suomeen aika hurjissa keleissä kesällä 2019. Silloin luulimme, että paluu olisi Fanttien loppu. Onneksi se ei ollut sitä. Syksyllä haaveitaan jahtaavia seilorinaisia oli kotilaituri täynnä. He kaikki halusivat ylittää valtameren. Meillä Fanteilla oli hymy korvissa. Pääsimme jälleen seikkailuun ja jopa suunnitteluun mukaan. Oli uusi tiimi ja uudet kujeet. Innostus oli valtava. Mutta sitten kaikki ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaan. Maailmaan iski koronavirus. Me Fantit jouduimme rantautumaan Forssan takamaille kippari Raijan plantaasille. Siellä yhdessä Raijan kanssa mietimme suuria. Kimaltelevaa merta ja Karibian aurinkoa – matka oli lumonnut meidät.
Puhtaampien merien puolesta
Koronatauolla meillä oli aikaa miettiä haaveitamme tärkeämpiäkin asioita, kuten meriemme tilaa. Varsinkin oman Itämeremme pahentunutta tilannetta. Me Fantit emme pulikoi Itämeressä, mutta näimme kyllä, missä kunnossa meremme on. Seurasimme läheltä, kuinka seilorinaiset kokosivat kaksisataa päisen joukkonsa, ja lähtivät mukaan taisteluun puhtaampien merien puolesta yhdessä John Nurmisen Säätiön kanssa.
Miekkavalaat hyökkäävät
Koronan jälkeen starttasimme suunnitellusti mutta vähän viivästyneesti Suomesta kohti Atlanttia. Janosimme seikkailua ja sitä myös saimme. Yön pimeydessä Espanjan rannikolla. Silloin ei naurattanut. Pysyimme hiirenhiljaa punkassamme takakajuutassa. Venettä muksittiin joka puolelta. Hirveä rouskutus ja ääntely kuuluu veneen sisälle. Me Fantit suljimme korvamme ja painoimme silmämme kiinni. Pelotti. Olimme kuin akvaariossa. Ympärillämme pyöri isoja miekkavalaita, jotka olivat päättäneet syödä veneemme. Näin meidän Fanttien mielestä kippari selosti radiopuhelimeen, pyytäessään veneellemme hinausapua.
Laskimme ainakin tuhanteen, ellei kolmeen tuhanteen. Apu tuli monen tunnin odotuksen jälkeen. Veneemme hinattiin noin kahden tunnin matkan päässä olevaan Finisterreen ja nostettiin telakalle. Miekkavalaat olivat syöneet peräsimestä melkein puolet pois. Naisistomme ei tästä paljoa säikähtänyt, vaan seikkailu jatkui heti, kun peräsin oli saatu korjattua.
Me Fantit olemme seikkailleet naisiston kanssa nyt kaksi Atlantin valtamerikierrosta. Merelliset tutkimusmatkamme ovat suuntautuneet myös omalle Itämerellemme ja viimeksi seilasimme Viikinkien vanavedessä Norjan rannikolla ja Shetlandinsaarilla. Olemme myös tutkineet merien tilaa Göteborgin yliopiston sondilla, jonka dataa lähetimme kansainvälisten tutkijoiden käyttöön. Oli aika hurja homma pudottaa kallis tutkimuslaite lähes 200 metrin syvyyteen ja saada se sieltä vielä pois.
Talvikodissa Forssassa levätään ja kerätään voimia kesään
Me purjehtija-Fantit vietimme viime talven villapaidan sisään käärittynä talvikodissamme Forssan plantaasilla. Talvikodissa oli aikaa muistella menneitä seikkailuja ja kerätä voimia tulevan kesän koitoksiin. Kippari Raijan kanssa laskettiin Forssassa mailejamme. Ällistys oli suuri, kun selvisi, että olemme olleet merillä n. 35 000 mailia eli noin 65 000 kilometriä. Sehän on enemmän kuin maapallon ympäripurjehdus! Ja arvatkaas, monessako maassa olemme käyneet? Niitä on aika paljon, ainakin 15 eri maata.
Kesällä 2024 emme lähde Atlantille, mutta seikkailumme meriteemassa jatkuu. Aiomme kiertää oman Itämeremme ja kisailemme siellä sun täällä vaihtuvan naisiston kanssa. Tutkimme samalla mertamme ja toimimme Itämeri -lähettiläinä. Itämeri-lähettiläs vie viestiä muille veneilijöille siitä, mitä me kaikki voimme omalta osaltamme tehdä Itämeremme eteen ja sen suojelemiseksi.
Yhdessä olemme enemmän, yhdessä saavutamme enemmän.
Raija Alapeteri, vieraskynä
- Julkaistu