Kesäni säästöpankkiperheessä

Kun sain huhtikuussa tietää, että pääsisin kesäksi töihin Nooa Säästöpankkiin avustavaksi varainhoidon lakimieheksi, oli takanani kaksi vuotta oikeustieteen opintoja. Opiskelu oikiksessa on hyvin teoriapainotteista; tentteihin valmistaudutaan pänttäämällä satoja, jopa tuhansia sivuja lyhyessä ajassa ja tieto yritetään saada pysymään mielessä ainakin siihen asti, että se on saatu rustattua tenttipaperiin. Olin jo etukäteen valmistautunut siihen, että koulussa käydyt kurssit eivät välttämättä vie kovin pitkälle käytännön työssä, sillä kaiken luetun muistaminen ja sen soveltaminen käytännön tilanteisiin tuntui ajatuksena hankalalta, jopa mahdottomalta. Erehdyin osin.

Ensimmäinen työpäivä – heti tositoimiin

Toukokuun alussa astelin Nooa Säästöpankin sijoitusyksikköön Aleksanterinkadulle jännittyneenä, mutta täynnä odotusta ja iloa. Olin odottanut ensimmäisiltä työpäiviltäni pehmeää laskua ja paljon työhön perehdyttävää perustietoa. Varainhoidon lakimiehemme Piia Jeremejeff antoi kuitenkin melkein heti kättelyssä eteeni edunvalvontavaltakirjan pohjan, ja pyysi tekemään asiakkaille heidän tarvitsemansa asiakirjat. ”Siis mitä, enhän mä osaa! Apua, mitä jos tää menee väärin?” Osasinpa kuitenkin. Tai ainakin opin. Ja väärin meni monta kertaa, mutta vähitellen opin olemaan pelkäämättä virheitä ja tarttumaan tuntemattomiin tehtäviin rohkeasti.

Yhteisöllinen, kotoisa ja lämmin fiilis

Ensimmäisten kuukausien aikana tuli vastaan koko ajan uusia tilanteita ja ennen kaikkea uusia työkavereita. Koska kiersimme Piian kanssa eri toimipisteissä tapaamassa asiakkaita, oli meno joinain päivinä melko vauhdikasta, kun matkustimme Helsingin keskustasta metrolla Tapiolaan tai junailimme itsemme Tikkurilaan. Oli mahtavaa päästä työskentelemään eri toimipisteissä Aleksilla, Sellossa, Tapiolassa, Tikkurilassa ja Erottajalla. Kaikkialla vallitsi sama yhteisöllinen, kotoisa ja lämmin fiilis ja tuntui virkistävältä päästä viikoittain vaihtamaan työympäristöä ja kuulumisia kollegojen kanssa. Hauskaa oli päästä myös tutustumaan muihin kesätiimiläisiin ja jutella kesän kokemuksista. Olen työskennellyt aikaisemmin pankissa, mutta Nooassa ilmapiiri on erityinen. Työkavereiden kanssa tehdään ahkerasti töitä, mutta aina on aikaa vaihtaa muutama ystävällinen sana ja lievittää stressiä huumorilla.

Vastuu ja iloisen yllättyneet ihmiset

Heinäkuussa sain ottaa uudenlaista vastuuta, kun Piia pääsi nauttimaan ansaitusta kesälomastaan. Kolmen viikon ajan kontaktoin asiakkaita puhelimitse. Meille Säästöpankissa on tärkeää, että asiakkaat tuntevat kaikki heille tarjolla olevat palvelut, ja puhelimen ääressä pääsinkin käymään mielenkiintoisia keskusteluja eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa. Erityisesti edunvalvontavaltakirja herätti paljon kiinnostusta, sillä se on yleistynyt vasta viime vuosina, eikä siksi ole vielä kaikille yhtä tuttu kuin esimerkiksi testamentti ja avioehto. Mielestäni soittelu oli loistava tapa saada asiakkaita kiinni ja herätellä heitä pohtimaan asioita, jotka arjen kiireiden keskellä usein unohtuvat. Vaikka heinäkuu on kesälomailun kulta-aikaa, olivat ihmiset iloisesti yllättyneitä ja kiitollisia siitä, että heitä ei unohdeta helteilläkään.

Asiakastapaamisia ja asiakirjoja

Parasta työssäni oli ehdottomasti sen monipuolisuus ja vaihtelevuus. Yhtenä päivänä tapasimme asiakkaita ja sain osallistua neuvotteluihin muistiinpanoja tehden, toisena päivänä keskityin etsimään tietoja erilaisia projekteja varten ja toisinaan taas kulutin monta tuntia asiakirjoja tehden. Testamentit, avioehdot ja edunvalvontavaltakirjat tulivat minulle tutuiksi. Myös perukirjoihin liittyvät koukerot avautuivat vähitellen ja sainpa kesän aikana tehdä muutaman kauppakirjankin. Opin tiedonhakua ja pääsin vahvistamaan kirjoitustaitojani Hyvä Testamentti –kampanjaan liittyviin kysymyksiin vastatessa.

Laki ei ole vain kylmää kapulakieltä

Suurin kiitos kaikesta oppimastani kuuluu ehdottomasti Piialle, joka antoi minun tehdä kaikkea, ei kieltänyt kokeilemasta, ja oli aina valmiina vastaamaan hölmöihinkin kysymyksiin. Hän haastoi minua myös pohtimaan omilla aivoillani; miksi juuri minun mielestäni esimerkiksi testamentti on tärkeä asiakirja? Mitä minä sanoisin ihmiselle, jonka mielestä avioehto on turha? Piia laittoi minut ensimmäisestä päivästä lähtien suoraan tositilanteisiin, ja myöhemmin ajatellen se olikin ainoa toimiva taktiikka. Kirjoja lukemalla oppii teoriaa, mutta tosielämän tilanteisiin liittyy aina monenlaisia vivahteita ja jokaisen asiakirjan taustalla oleva tapaus on ainutkertainen. Laki ei ole vain kylmää kapulakieltä kirjojen sivuilla. Se on ihmisiä, tarinoita, tunteita, elämän tärkeitä hetkiä, naurua ja toisinaan myös itkua.

On vaikea kuvitella toista työpaikkaa, jossa olisin päässyt työskentelemään niin monipuolisissa tehtävissä, niin monenlaisten ja innostavien ihmisten kanssa. Rohkeus ja oma-aloitteisuus vievät pitkälle, vaikka aluksi uudet asiat voivat tuntua miltei mahdottomilta. Kesän jälkeen paluu opintojen pariin on tuntunut asteen tahmeammalta, mutta kokemus oman alani työstä antoi minulle ehdottomasti myös itsevarmuutta jatkaa unelmieni tavoittelua.

-Saara

Saara Mäkelä toimi avustavana varainhoidon lakimiehenä urbaanissa kyläpankissamme kesän ajan. Hänen kolmas vuotensa oikeustieteen opiskelujen parissa Lapin yliopistossa on juuri alkanut.

Lukaise myös:

Kesätiimimme Riinan ja Antin fiiliksiä kesätyöstään urbaanissa kyläpankissa:
Kesä ja uudet kuviot – fiiliksiä ensimmäisestä kesätyökuukaudesta

Kesätiimin Tiina ja Rauni kertovat kuinka perehdytyksen jälkeinen arki on lähtenyt käyntiin urbaanissa kyläpankissa:
Arki urbaanissa kyläpankissa - Harjoittelua ja huimaa kehittymistä

Kesätiimin Kasper ja Lassi summaavat kesäänsä urbaanissa kyläpankissa:
Kesähessujen tilinpäätös

Urbaani kyläpankkimme on mukana vastuullinen kesäduuni -kampanjassa. Tahdomme rakentaa parasta työpaikkaa ja tässä myös kesätiimimme on auttanut tuorein näkökulmin.