Maksaisitko asuntolainan pois jos voittaisit lotossa?
Nykyinen geopolittiinen tilanne ja inflaation kiihtyminen on aiheuttanut koronnostopaineita jo Euroopassakin. Pitkään jatkunut nollakorkojen ajanjakso voi olla ohitse aikaisemmin, kun moni toivoi. Mutta entäpä, jos nyt menisikin lotossa sattumalta seitsemän oikein ja lisänumerotkin vielä. Kannattaisiko maksaa nykyinen asuntolaina pois?
Asuntolainan korkojen vähennysoikeus häviää
Vuosi 2022 jää näillä näkymin viimeiseksi, jolloin asuntolainojen korkoja saa vähentää verotuksessa. Vähennettävä osuus on 5 %. Vielä 2011 se oli 100 %. Tasoa on tiputettu vähitellen vuosien saatossa. Oma keskustelunsa on sukupolvien välinen eriarvoistus tämän asian suhteen. Kuten on eläkejärjestelmäkin.
Korkojen vähennysoikeudella ei voi siis päätöstä enää perustella. Mikäli henkilöä verrattaisiin tässä yritykseen, voitaisiin ajatella, että oma pääoma on usein kalliimpaa, kuin vieras pääoma. Omalle pääomalle voi hakea tuottoa haluamastaan kohteesta, mutta jo maksettua asuntolainaa on vaikea saada muilla tavoin tuottamaan. Asuntosijoittajat näkevät tietysti vakuusarvon hyödyn, jota voidaan käyttää uusien sijoitusasuntojen rahoituksissa.
Inflaatio syö säästötilin, sijoittaminen pakottaa sietämään epävarmuutta
Historiallisten tuottojen valossa sijoittamalla rahat hyvin hajautetusti voidaan osakesijoituksia pitää edelleen verrattaen hyvänä vaihtoehtona. Sijoitusaika tulee olla tarpeeksi pitkä. MSCI World indeksi vuodesta 1988 on performoinut vuosittain keskimäärin +8,51 %. Meille lähivuodet saattavat olla hieman laihempia.
Maksamalla asuntolainansa kokonaan pois, jää lainan kuukausilyhennys pois talouden menoista, eikä korkojen nousupaineet vaikuttaisi enää yöuniin.
2011 Nokialla oli erikoinen ongelma, sillä oli 10 miljardia rahaa tileillään, jolle ei keksitty käyttöä. Ongelma, johon Nokia oli törmännyt aiemminkin. Osakekurssi näinä jaksoina usein laski, koska rahaa ei saatu tuottamaan.
Suomen kansalaisten tileillä huhutusti lepää edelleen yli 100 miljardia talletustileillä. Korkoa ei näille summille ole juuri makseltu, joten ostovoiman heikentymisen näkökulmasta 2.2 miljardia meni harakoille 2021.
Vaihtoehto, jossa ”ei tee mitään” ei ole laskennallisesti varsin tuottava. Puskurinakin hieman liioiteltu tässä esimerkissä. Talletussuojat paukkuvat pankkikohtaisesti 100 000 eurossa.
Mitä pääekonomisti tekisi?
Luonnollisesti lottovoiton suuruus vaikuttaisi päätöksentekoon suuresti. Mikäli eurojackpot päävoitto napsahtaisi kohdalle, alkaisi asuntolainan merkitys suhteessa näyttää viimeisimmältä luottokorttilaskulta. Jokaisen kannattaa pohtia tätä oman elämäntilanteen ja itselleen tärkeiden asioiden kannalta. Onko sijoittaminen tuotot arvonheilahtelun tuoman huolen arvoisia? Kannattaako 70-vuotiaan toimia samalla tavoin kuin 18-vuotiaan?
Kysyin asiaa Säästöpankin ekonomistilta Henna Mikkoselta, mitä sitten kannattaisi tässä tilanteessa tehdä. Henna myönsi, että yhtä oikeaa vastausta on vaikeaa antaa.
”Exceliä pyörittämällä saa laskettua, että jos sijoittaa varat tuottavammin kuin lainan korko, niin kannattaisi sijoittaa. Sijoitusten tuotot tosin vaihtelevat, eli vaikka tämä sääntö pätee pitkässä juoksussa, yksittäisinä vuosina välttämättä ei.
Lisäksi kokonaisuuteen vaikuttavat lainan määrä suhteessa ihmisen tuloihin ja varallisuuteen, likvidien varojen tarve jne. Lisäksi yksi -usein unohdettu- aspekti on se, että eri ihmiset suhtautuvat velkaan eri tavoin. Joidenkin mielestä velan ottaminen on tosi epämiellyttävää, ja heille velan poismaksu tuo mielenrauhaa. Toiset taas tykkäävät pitää velkaa ja käyttää sitä vipuna.”
Mitä sinä tekisit? Punaselle kaikki ja puhelin kii?
kirjoittaja on rahoituksen ja säästämisen säästöpankkiiri
