Vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat kasvussa Helsingissä – pk-seudun asuntomarkkinoilla ollaan palaamassa koronaa edeltävään aikaan
Asuntokauppa käy pk-seudulla vilkkaana Ukrainan sodasta ja synkentyneistä talousnäkymistä huolimatta. Helsingin imu jatkuu. Päin vastoin kuin valtosassa muissa Suomen kaupungeissa ja pk-seudun kehyskunnissa, vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat kasvaneet Helsingissä alkuvuoden aikana. Monilla pk-seudun asuinalueilla tarjontaa on edelleen aivan liian vähän kysyntään nähden.

– Olemme palaamassa koronaa edeltävään aikaan myös pk-seudun asuntomarkkinoilla. Markkinatilanteen normalisoituminen näkyy nyt kaupunkiasuntojen kysynnän kasvuna, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Kaupungistuminen on lähtenyt uuteen nousuun parin rauhallisemman vuoden jälkeen.
– Koronapandemian aikana Nurmijärvi-ilmiö nousi uuteen kukoistukseensa, ja kehyskunnissa sijaitsevat omakotitalot ja isot pihalliset rivitaloasunnot kävivät kaupaksi kuin kuumille kiville. Nyt niiden kysyntä vaikuttaa jonkin verran vähentyneen. Epävarmoina aikoina ihmiset ovat turvallisuushakuisempia. Oma koti Helsingistä tai muualta pk-seudulta on turvallinen valinta asunnon arvon kehitystä ajatellen.
- Asuntokauppa ei ole koskaan täysin riskitöntä, mutta pk-seudulla riskit ovat hyvin alhaiset, jos asunnon hinta-laatusuhde ja sijainti ovat kohdallaan, sanoo Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti.
– Alkuvuoden aikana asuntojen kysyntä näyttää jonkin verran vähentyneen. Kun kysyntää on hieman aiempaa vähemmän ja uusia myytäviä asuntoja tulee markkinoille lisää, se näkyy tilastoissa myyntikohteiden määrän kasvuna. Nyt siis näyttää siltä, että ostajien asema alkaa parantua ja asuntomarkkina tasapainottua, mikä on vain hyvä asia, sanoo Rantanen.
– Pankinkin näkökulmasta asuntomarkkinat toimivat hyvin pk-seudulla. Vaikka sijoitusasuntomarkkinassa on tapahtunut hiljentymistä, tavalliset perheet ja kotitaloudet ovat edelleen aktiivisesti liikkeellä, ja asuntolainoja haetaan koko ajan. Myös uudisaloituskohteita on edelleen paljon, Jäntti toteaa.
Asumiseen liittyviä ratkaisuja tehdään nyt tarvelähtöisesti – kriisitilanteesta huolimatta
– Maaliskuun kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien asunnonoston ja omakotitalon rakentamisen aikeet ovat yhä korkealla, vaikka luottamus muun muassa Suomen talouteen on romahtanut. Uskon tämän johtuvan siitä, että meillä on ollut historiallisesti täysin poikkeuksellisesti kaksi kriisiä peräkkäin kahden vuoden sisällä, sanoo Rantanen. – Aiemmin kriisien välissä on ollut useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Nyt ajattelemme, että kriisejä näyttää tulevan ja menevän, ja jos meillä on tarve ostaa tai vaihtaa asuntoa, ei ole syytä jäädä odottamaan huolivapaita aikoja.
– Asunnon ostamista ja siihen lainan ottamista pohditaan aina pitkällä aikaperspektiivillä. Meillä Suomessa asuntolainat ovat keskimäärin 20 vuoden mittaisia. Siinä ajassa ehtii Suomen ja maailman taloudessa tapahtua mitä vaan, korostaa myös Jäntti.
–Arvostetuilla ja kasvavilla asuinalueilla kysyntä on edelleen voimakasta, eikä myytävää ole tarjolla riittävästi. Alkuvuoden aikana myös käytettyjen asuntojen hinnat ovat nousseet pk-seudulla vuodentakaisesta. Minkäänlaista muutosta huonompaan ei ole havaittavissa ainakaan vielä pk-seudun asuntomarkkinoilla.
Ukrainan sota muuttaa rakentamisen ennusteita pk-seudulla
– Sen sijaan uudisrakentamisen ennusteet ovat menneet uusiksi pk-seudulla Ukrainan sodan takia. Rakennusmarkkinoille odotettiiin tälle vuodelle 2,5 prosentin volyymikasvua. Se ei tule toteutumaan, sillä uusia aloituksia joudutaan lykkäämään vähentyneen kuluttaja- ja sijoittajakysynnän vuoksi. Niin kauan kuin Ukrainassa soditaan, rakentamiseen liittyvät taloudelliset riskit ovat tavanomaista korkeammat, toteaa Jäntti.
– Korkealla laukkaava inflaatio ja energian hintojen voimakas nousu nostavat entisestään rakentamisen kustannuksia. Monien rakennusmateriaalien saatavuus on entistä haasteellisempaa. Erityisesti pienten rakennuttajien riskinä on sekin, että pankit kiristävät rahoituksen myöntämistä niille.
– Rakennuttajien isona haasteena on, etteivät tukkurit uskalla tällä hetkellä sitoutua pitkiin tarjouksiin, vaan antavat rakennusmateriaaleista vain 1-2 viikon tarjousaikoja. Tämä aiheuttaa isoja ongelmia erityisesti pienille rakennuttajille. Isommilla ei ole samanlaista hätää, koska heillä on yleensä pidempiaikaisia sopimuksia tavarantoimittajien kanssa, sanoo Rantanen.
Korkosuojaus, lainaturva ja jatkuva säästäminen tarjovat hyvää turvaa asuntovelalliselle
– Jos asuntomarkkinoilla on ilmassa vähänkin epävarmuutta, asunnon sijainnin merkitys korostuu entisestään. Hyvillä paikoilla sijaitsevien asuntojen arvo säilyy ja kehittyy positiivisesti, ja siihen voi luottaa jatkossakin, korostaa Jäntti.
– Korot ovat edelleen matalalla ja korko-odotukset maltilliset. Vaikka ohjauskorko nousisi 1–1.5 prosenttiin, jää kokonaiskorko 2–3 prosenttiin marginaalin kanssa. Myös kiinteiden korkojen ja korkosuojausten hinnat ovat edelleen suhteellisen edullisia. Tässä tilanteessa korkosuojaus, kiinteä korko ja lainaturva ovatkin erityisen hyviä vaihtoehtoja asuntovelalliselle oman maksukyvyn turvaamiseen, sanoo Jäntti.
– Asunnonostajan suurin riski ei suinkaan ole aina lainan koron nousu. Asunnon arvossa voi piillä vielä suurempi riski. Ostettavan asunnon ja taloyhtiön kunto, mahdollisen korjausvelan suuruus ja kauppaan liittyvät muut taloudelliset riskit kannattaa selvittää huolella aina ennen kaupantekoa.
Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:
Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391
jukka.rantanen@spkoti.fi
Esa Jäntti
Toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki
040 038 3348
esa.jantti@saastopankki.fi
- Kirjoitettu
- Tyyppi
- Uutinen
- Julkaisija