Uudisasuntokauppa on romahtanut alkuvuonna pk-seudulla

– Huhtikuussa asuntokauppojen määrissä tapahtui melkoista pudotusta koko Suomessa. Kauppoja tehtiin 20,1 prosenttia vähemmän viime vuoden huhtikuuhun verrattuna. Helsingissä uusia ja vanhoja asuntoja myytiin huhtikuussa 21,2 prosenttia, Espoossa 25,9 prosenttia ja Vantaalla 21,6 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ollaan kuitenkin edellleen plussalla, jos kauppamääriä verrataan kahden vuoden takaisiin lukuihin.

– Erityisen suurta pudotus on ollut uudisasuntokaupassa. Helsingissä uusien asuntojen kauppamäärä laski tammi–huhtikuussa 63,8 prosenttia. Huhtikuussa pudotusta vuodentakaiseen oli 75 prosenttia. Espoossakin uusia asuntoja on myyty selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Siellä pudotusta tammi–huhtikuussa oli 48,6 prosenttia ja huhtikuussa 32,5 prosenttia, Rantanen jatkaa. – Vantaalla uusia asuntoja myytiin tammi–huhtikuussa 26,3 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Huhtikuussa sielläkin uudisasuntokauppa romahti. Laskua vuodentakaiseen oli 41,8 prosenttia.

– Myös vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat laskeneet viime vuodesta. Espoossa muutosta vuodentakaiseen on ollut –15,9 prosenttia, Helsingissä -8,1 prosenttia ja Vantaalla -7,2 prosenttia. Pudotus on ollut rajuinta huhtikuussa.

Uudisrakentamisen tarve on voimakasta ja jatkuvaa pk-seudulla

– Uudisasuntokaupalla on suuri merkitys asuntomarkkinoiden toimivuudelle ja asuntojen kierrolle. Uudisasuntokaupan hiljeneminen jarruttaa aina myös vanhojen asuntojen kauppaa. Pk-seudulla on edelleen pulaa myytävistä kohteista. Käytettyjen asuntojen kohdemäärä on noussut, muttei edelleenkään riittävästi vastaamaan kysyntää, korostaa Rantanen.

– Asuntotuotantoa pitäisi jarruttamisen sijaan kiihdyttää entisestään pk-seudulla. Nykyisessä talouden epävarmassa tilanteessakin rakennuttajien tulisi keskittyä pk-seudun asuntomarkkinoiden tulevaisuuden näkymiin. On päivänselvää, että jatkossakin täällä riittää kovaa kysyntää asunnoille, sillä alueen väestön on ennustettu kasvavan 200–300 000 uudella asukkaalla seuraavien vuosikymmenten aikana, muistuttaa Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti.

– Peräänkuulutan rakennuttajilta rohkeutta. Uusia rakennushankkeita kannattaisi lähteä nyt toteuttamaan jäädytysten ja parempien aikojen odottelun sijaan. Vanhat asunnot käyvät pk-seudulla edelleen hyvin kaupaksi, kun kauppamääriä verrataan koronapandemiaa edeltäviin vuosiin.

– Yhtä tärkeää kuin jatkaa rakentamista, on pitää huolta siitä, että tänne rakennetaan riittävästi myös kohtuuhintaisia asuntoja. Sen tiedetään hidastavan kaupungistumista, jos rakennetaan vain kovan rahan asuntoja, sanoo Jäntti.

– Rakentajien tulisi myös kiinnittää huomiota uudiskohteiden huoneistojakoon, jotta se palvelisi nykyistä paremmin pariskuntien ja perheiden asumisen tarpeita. Suurin kysyntä uudiskohteissa kohdistuu tänä päivänä perheasuntoihin, toimiviin kolmioihin ja neliöihin, jatkaa Rantanen.

Ekologisesti kestävän rakentamisen vaatimukset voimistuvat

– Tehokas ja tiivis rakentaminen tulee jatkumaan pk-seudulla. Erityisesti raideratojen varsilla ja läheisyydessä vanhojen asuinalueiden ilmeet muuttuvat, kun uudet kaavat mahdollistavat niissä entistä tiiviimmän ja korkeamman rakentamisen. Esimerkiksi Espoossa asukkaat ovat syystäkin huolissaan kaupungin tiivistymisestä ja yksiöitä täynnä olevien betonikerrostalojen nousemisesta vieri viereen aiemmin väljästi rakennetuille ja vehreille asuinalueille, kertoo Jäntti.

– Kaupunkien jatkuva kasvu vaatii asukkailta joustamista ja muutoksen hyväksymistä. Kaupunkien väkimäärän kasvaessa tarvitaan väistämättä uusia asuntoja ja uutta infraa. Siihen, että tulevat uudiskohteet ovat ekologisesti kestävästi rakennettuja ja energiatehokkaita, voimme kuitenkin yrittää vaikuttaa.

– Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen vaatimukset ovat jo muuttaneet kaupunkisuunnitteluamme, kaavoitusta ja rakentamista. Uskomme tämän kehityksen vain kiihtyvän tulevina vuosina. Nyt jo yhä useampi asunnonostaja edellyttää, että uusi koti on ekologisesti rakennettu ja lämmitetty. Oman asumisen hiilijalanjäljellä on tänä päivänä aidosti merkitystä monelle, sanovat Rantanen ja Jäntti.

Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391
jukka.rantanen@spkoti.fi

Esa Jäntti
Toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki
040 038 3348
esa.jantti@saastopankki.fi