Tarjonnan vähäisyys tulppaa yhä pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita

– Uskon positiivisen vireen ja tasaisen kasvun jatkuvan pk-seudun asuntomarkkinoilla tänä vuonna. Vaikka kovin kauppabuumi on ohi ja tilanne markkinoilla rauhoittunut, asunnot käyvät koko ajan hyvin kaupaksi. Asuntokauppoja tehdään nyt samaan tahtiin kuin normaaliaikana ennen koronapandemiaa, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Tarjonnan puute stoppaa myyntiä edelleen varsin voimakkaasti ja estää asuntojen normaalin kiertokulun, Rantanen jatkaa. – Meillä ei olisi mitään huolta eikä hätää markkinoiden toimivuuden ja positiivisen kehityksen suhteen, jos vain myyntiin tulisi lisää kohteita. Kysyntää on eri asuntotyypeille niin Helsingissä, Espoossa kuin Vantaallakin.

– Koronan aiheuttama jatkuva epävarmuus on asuntomarkkinoiden suurin epävarmuustekijä, väittää Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti. – Jatkuva jojoilu rajoitusten kiristymisten ja vapautumisten välillä lisää epävarmuutta. Monet kokevat asunnon myynnin ja vaihtamisen tässä tilanteessa liian riskaabeliksi ja odottavat pandemian päättymistä, vaikka halua ja tarvetta kodinvaihtoon olisikin.

– Kukaanhan ei tiedä, milloin koronapandemia lopulta päättyy. Asumisen tarpeita kannattaisi päivittää sitä mukaan, kun kodinvaihto tulee ajankohtaiseksi, jatkaa Jäntti.

– Tällä hetkellä, kun tarjontaa on todella vähän, monilla alueilla käydään myytävistä kohteista kovaa kilpailua. Siksi juuri nyt on asunnonmyyjän kannalta oiva hetki tehdä hyvät ja nopeat kaupat, ennen asuntomarkkinoiden perinteistä kevään myyntipiikkiä.

– Asuntomarkkinoiden kehittymiseen ja tarjonnan haasteisiin vaikuttavat myös yleisten asumiskustannusten, uusien asuntojen rakentamiskustannusten sekä korjauskustannusten hurja nousu, inflaation nopeasta noususta puhumattakaan, Jäntti toteaa.

– Myös monet yhteiskunnalliset tekijät, esimerkiksi voimakas väestön ikääntyminen, vaikuttaa asuntokauppaan pk-seudulla. Olipa koronaa tai ei, vanhuksia muuttaa omakotitaloista pienempiin asuntoihin, palvelutaloihin ja hoivakoteihin. Tätä kautta omakotitaloja ja asuntoja tulee koko ajan myyntiin tulevaisuudessakin.

Korona on muuttanut asunnonostajien toiveita

– Sekin tulppaa tarjontaa, että kuluttajien käyttäytyminen ja asunnonostajien toiveet ovat muuttuneet koronapandemian aikana, sanoo Rantanen. – Tänä päivänä yhä useammat kaupungissakin asuvat haaveilevat pientaloasumisesta.

– Voisi hyvinkin olla niin, että ilman pandemiaa kerrostaloasuminen olisi edelleen kovassa suosiossa ja vanhoja kerrostaloasuntoja tulisi myyntiin nykyistä paljon enemmän, Rantanen jatkaa.

– Olen huomannut, että pientaloasumiseen liittyy enemmän henkilökohtaisia toiveita kuin kerrostaloasumiseen, jossa huoneistoratkaisut ovat keskimäärin perinteisemmin toteutettuja. Rivitalo- ja omakotitaloasunnon hankinnassa tulee mukaan vielä enemmän tunnetta ja halua löytää yksilöllisiä asumisen ratkaisuja.

Pk-seudulla riittää ostovoimaa uudisasunnoille

– Rakentamisen kustannusten kova nousu näkyy monilla paikkakunnilla Suomessa. Uusien asuntoaloitusten kynnys on noussut korkeaksi, koska ostovoimaa ei riitä entistä kalliimpiin uudisasuntoihin. Pk-seudulla tilanne on toinen. Kysyntää riittää kovan rahan uudisasunnoille, sanoo Jäntti.

– Myös kokonaisia kerrostaloja ostavat institutionaaliset vuokra-asuntosijoittajat ovat nyt keskittyneet kohdentamaan sijoituksiaan ensisijaisesti pk-seudulle ja muihin isoihin kaupunkeihin, jatkaa Rantanen.

– Omikron-virusmuunnoksen vaikutukset talouden kehitykseen voivat olla merkittävät, jos pahimmat uhkakuvat toteutuvat. BKT:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,5–3 prosenttia. Epävarmuutta lisääviä tekijöitä on kuitenkin useita. Talouskasvuumme vaikuttavat muun muassa mahdolliset uudet tiukentuvat määräykset ja yritysten tuloksentekokyvyn heikkeneminen sairaustapausten määrän hurjan nousun ja sairastumisten aiheuttaman työvoimapulan myötä.

– Korkojen suhteen ei ole odotettavissa isoja yllätyksiä tämän vuoden aikana. Asuntovelallisen kannattaisi kuitenkin viimeistään nyt varautua koronnousuun ottamalla omaan asuntolainaan korkosuojaus, muistuttaa Jäntti.

Ota yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391
jukka.rantanen@spkoti.fi

Esa Jäntti
Toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki
040 038 3348
esa.jantti@saastopankki.fi