Rahahuolet heikentävät suomalaisten työkykyä enemmän kuin terveysongelmat

– Suomessa yrityksissä ollaan vasta heräämässä työntekijöiden taloudellisen hyvinvoinnin merkityksestä yrityksen koko liiketoiminnalle, työn tuottavuudelle ja kilpailukyvylle. Ja kuitenkin työntekijöiden taloudellisten ongelmien ja maksuvaikeuksien ennaltaehkäisy olisi mitä suuremmassä määrin myös yritysten etu, väittää Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti.

– Yritykset panostavat työntekijöiden fyysiseen ja henkisen työhyvinvointiin, työssäjaksamiseen ja viihtyvyyteen tarjoamalla työsuhde-etuina monipuolisesti erilaisia liikunta- ja kulttuurietuja. Myös tyky- ja virkistypäivien ohjelma rakentuu yleensä mielen ja kehon virkistäytymisen, rentoutumisen ja erilaisten elämysten ympärille. Taloudellisen hyvinvoinnin teemat; oman talouden hallinta, säästäminen ja sijoittaminen, loistavat poissaolollaan, Jäntti jatkaa.

– Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Mutta kuinka moni työssäkäyvä suomalainen heidän lisäkseen elää jatkuvassa taloudellisessa ahdingossa niin, että juuri ja juuri pärjää palkkapäivästä toiseen, pohtii Nooa Säästöpankin talousvalmentaja Terhi Mali.

– Tutkimukseemme vastanneista suurin osa haluaisi apua erityisesti vaurastumiseen, mutta moni kertoi tarvitsevansa apua myös oman kulutuksensa ja velkaantumisensa hallintaan. Vastanneista 40 prosenttia kertoi pärjäävänsä korkeintaan kuukauden, jos säännölliset tulot loppuisivat nyt. Tämä tarkoittaa, että lähes puolet 18–65-vuotiaista työssäkäyvistä suomalaisista elää ilman minkäänlaista taloudellista puskuria yllättävien menojen ja ikävien yllätysten varalta, kertoo Mali.

Palkkojen ulosmittaukset paljastavat työntekijöiden talousongelmat

– Kokemuksemme mukaan yrityksissä havahdutaan henkilöstön talousneuvonnan tarpeeseen yleensä vasta, kun ulosottojen määrää selvitetään. Tästä sitten herää keskustelu, pitäisikö koko henkilöstölle tarjota talousneuvontaa ja miten sitä kannattaisi järjestää, toteaa Mali.

– Tutkimuksemme osoittaa, että taloudellisella stressillä on merkittävä vaikutus ihmisen työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Jatkuva rahastressi ahdistaa ja valvottaa, heikentää toimintakykyä ja lisää sairauspoissaoloja, kertoo Jäntti. – On myös inhimillistä ja ymmärrettävää, että häpeä ja jopa työpaikan menettämisen pelko estävät ihmisiä kertomasta rahaongelmistaan tai hakemasta niihin apua ajoissa.

– Jos talousneuvontaa on tarjolla yrityksen koko henkilökunnalle, ei kenenkään tarvitse pelätä leimautumista tai rahaongelmiensa paljastumista. Talousneuvonnasta on hyötyä kaikille. Se voi mahdollistaa suurien tavoitteiden toteuttamisen, esimerkiksi sijoitusasunnon hankinnan. Se voi myös olla yksittäisen työntekijän pelastus ja estää hänen joutumisensa ulosoton ja velkaneuvonnan asiakkaaksi.

Työntekijän taloudellinen hyvinvointi on myös yrityksen etu

Nooa Säästöpankin kyselytutkimuksen mukaan useampi kuin joka toinen työssäkäyvä suomalainen tulotasosta riippumatta olisi kiinnostunut työnantajan tarjoamasta ja ulkopuolisen tahon järjestämästä talousneuvonnasta: henkilökohtaisten raha-asioiden neuvonnasta sekä säästämisen ja sijoittamisen valmennuksesta.

– Joka viides vastanneista kertoo henkilökohtaisten raha-asioiden heikentäneen toimintakykyä työssä vähintään melko suuresti viimeisen viiden vuoden aikana. Alle 27 000 euroa vuodessa ansaitsevista näin vastasi joka kolmas. Kaksi kolmesta haluaisi saada apua raha-asioihin liittyen, tulo- tai koulutustasosta riippumatta, kertoo Mali.

– Me autamme asiakasyrityksiämme selvittämään niiden oman henkilöstön tilannetta talousneuvonnan tarpeellisuuden näkökulmasta. Räätälöimme palvelumme aina yrityskohtaisesti.

– Talousneuvonta henkilöstöetuna on tämän vuoden aikana alkanut selvästi kiinnostamaan yrityksiä eri toimialoilta. Näyttää siltä, että yrityksissä on vihdoin alettu ymmärtää, miten iso vaikutus fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisäksi myös taloudellisella hyvinvoinnilla on työntekijän työssä jaksamiselle ja työn tuottavuudelle, ja sitä kautta yrityksen liiketoiminnalle, kilpailukyvylle ja menestymiselle, toteaa Jäntti.

*YouGov Finland toteutti tutkimuksen sähköisenä kyselynä 9.3.–14.3.2021 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat 18–65-vuotiaat suomalaiset palkansaajat ja yrittäjät. Lähtöotos oli satunnaisotos työelämässä mukana olevista, ja lopullinen otos painotettu sukupuolen mukaan tasan. Kokonaistuloksissa (N=100) keskimääräinen virhemarginaali on noin +- 3 %-yksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla).

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää talousasioiden vaikutusta toimintakykyyn työssä ja vapaa-ajalla sekä vastaajien kiinnostusta talouden neuvontapalveluihin.