Kotimaiseen puukerrostalorakentamiseen tulisi kohdentaa tukea ja kannustimia vastaamaan kuluttajien kasvavaan kysyntään vastuullista asumista kohtaan

– Tiedämme kriiseistä, että ne muuttavat yleensä aina vanhoja toimintapoja ja vauhdittavat muutosta. Ne luovat yrityksille ja toimialoille uudenlaisia mahdollisuuksia toimintojen kehittämiseen ja nopeuttavat uusien innovaatioiden markkinoille tuloa ja käyttöönottoa. Näinhän kävi koronakriisissäkin, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Suomessa 90 prosenttia omakotitaloista on rakennettu puusta, kerrostaloista sen sijaan vain kuusi prosenttia. Maailmallakin ihmetellään, miksei Suomessa, metsien luvatussa maassa, rakenneta asuinkerrostaloja puusta, toteaa Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti. – On vaikeaa ymmärtää, miksi Suomessa puurakentaminen on toistaiseksi keskittynyt vain pientalorakentamiseen. Meillä on jo upeita esimerkkejä isoista puurakenteisista julkisista rakennuksista. Myös puurakenteisia päiväkoteja ja kouluja rakennetaan meillä koko ajan yhä enemmän.

– Ukrainan sodan aiheuttama raaka-ainepula nostaa jälleen esiin puurakentamisen tarjoamat kotimaiset mahdollisuudet. Uskomme, että puurakentamisen markkinaosuus kaikesta uudisrakentamisesta voisi kasvaa meillä nopeasti, jos valtio lähtisi tukemaan ja kannustamaan rakennuttajia puutalorakentamiseen erilaisin porkkanoin, Jäntti ja Rantanen jatkavat. – Korjausrakentamisessa, esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen, on jo olemassa erilaisia valtion ja kuntien tukia ja kannustimia. Ne ovat toimineet tehokkaasti, halutulla tavalla.

– Ympäristöasiat eivät saisi jäädä jalkoihin kriisinkään keskellä. Uusiutuva ja ekologinen puu on rakennusaineena kestävää, kevyttä ja helposti työstettävää. Sen jatkokäsittely on selvästi helpompaa kuin betonirakenteiden. Tämän päivän puurakennukset ovat myös paloturvallisia ja arkkitehtorisesti vähintäänkin yhtä näyttäviä kuin betonirakennukset.

– Kuluttajat olisivat valmiita ja halukkaita tekemään asumisessaan vastuullisia valintoja, jos vain tarjolla olisi hinnoiltaan realistisia vaihtoehtoja eli erikokoisia kerrostaloasuntoja.

Pk-seudulle pitäisi rakentaa puukerrostaloja huomattavasti nykyistä enemmän

– Pk-seudulla on jatkuva tarve uudisrakentamiselle ja uusille asuinalueille. Miksei näitä uusia alueita voisi tehdä puukerrostaloalueiksi, pohtii Jäntti. – Mitä jos kaavoituksessa olisi vaatimuksena, että tietyn osan rakennuskannasta tulee olla uusiutuvaa puuta. Olen varma, että puukerrostaloasunnoille riittäisi kysyntää ja ostavia asiakkaita.

– Pk-seudun kaupungeista joku voisi saada loistavaa kilpailuetua puukerrostaloalueistaan, joissa ekologiset arvot tulisivat huomioiduiksi muussakin kuin rakentamisessa, Rantanen jatkaa. – Ekologisia asuinalueita voisi rakentaa hyvien julkisten kulkuyhteyksien äärelle, ja niissä voisi olla yhteispuutarhoja ja kasvimaita asukkaiden käyttöön.

– Uskon myös, että monien vanhojen asuinalueiden vetovoima kasvaisi ja niiden asukkaat olisivat valmiimpia hyväksymään lisärakentamisen takapihoilleen, jos uudet kerrostalot olisivat rakennettu puusta kestävän kehityksen arvojen mukaisesti, Jäntti pohtii. – Hiilinielut asuintalot voisivat olla myyntivaltteja, jotka nostaisivat alueen ja sen vanhojen asuntojen arvoa.

– Kaikki kriisit loppuvat aikanaan. Siksi pitää osata katsoa pidemmälle. Emme saa unohtaa, että meillä on ympäristö pelastettavanamme.

Rakentamisessakin on ajattelutavan muutoksen aika

– Tarvitsemme määrätietoista tekemistä puurakentamisen markkinaosuuden kasvattamiseksi. Itsestään asiat eivät kuitenkaan muutu. Tarvitsemme erilaisia uusia koulutusohjelmia, kaavamuutoksia, lisää puurakentamisen osaajia ja yrityksiä. Mahdollisuuksia olisi vaikka kuinka paljon, jos niihin vain halutaan tarttua. Nyt jos koskaan olisi hyvä hetki lähteä buustaamaan puurakentamista isossa mittakaavassa, korostavat Jäntti ja Rantanen. – Puukerrostaloalueet ovat tulevaisuutta, se on varmaa.

– Mitä useampi rakennuttaja rakentaa uudiskohteensa puusta ja mitä enemmän puusta rakennetaan asuntoja, sitä enemmän meille kertyy arvokasta tietotaitoa ja sen paremmiksi osaajiksi kehitymme kansainvälisiäkin markkinoita ajatellen.

– Tulevaisuudessa meillä voisi hyvinkin olla myös niin sanottuja vihreitä asuntolainoja, joissa lainan korkotuen voisi sitoa hiilinielutyyppiseen ratkaisuun, Jäntti toteaa. – Rahoittajan asemaa taas voisi helpottaa sääntelyn keinoin, esimerkiksi vaikka niin, että puurakenteisen kohteen vakuusarvostus olisi korkeampi kuin betonirakenteisen.

– Keinoja ekologisen puurakentamisen tukemiseen ja kannustamiseen on paljon, ja niitä pitäisi nyt Suomessa ottaa nopeasti käyttöön sekä rakentamisen raaka-ainehaasteiden että päästöjen minimoisen näkökulmasta. Kun rakennetaan puusta, ei raudoitusteräksiä tarvita sitä määrää kuin betonirakentamisessa. Muun muassa niiden saatavuudessa on juuri nyt Ukrainan kriisin seurauksena valtavia ongelmia.

Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391
jukka.rantanen@spkoti.fi

Esa Jäntti
Toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki
040 038 3348
esa.jantti@saastopankki.fi