Taloyhtiöille pitäisi saada kuntoluokitus korjausvelan mukaan

– Kiinteistöjen isojen korjaustoimenpiteiden aikatauluttaminen kymmenelle vuodelle nykyisen viiden sijaan sekä korjausten kustannusten arvioinnin sisällyttäminen PTS:ään edistäisi ja helpottaisi tuleviin korjauksiin varautumista taloyhtiöissä, uskoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Korjausten hinta-arvioiden liittäminen PTS:ään auttaisi myös asunnonomistajia ja -ostajia hahmottamaan asumisen tulevat lisäkustannukset paremmin sekä arvioimaan hyvissä ajoin niiden vaikutusta omaan talouteensa.

– Kymmenen vuotta on hyvä, jos suunnitelmaa päivitetään ja korjaustarpeita arvioidaan vuosittain isännöitsijän avulla. Kymmenen vuoden suunnitelma toisi turvaa osakkaille oman talouden suunnitteluun. Se olisi myös pankille tärkeä asia vakuusnäkymän kannalta, jatkaa Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti.

– Lakimuutoksen myötä korjauksia suunniteltaisiin yhtiöissä pitkäjänteisemmin ja hintojen osalta realistisemmin kuin tänä päivänä. Isompien korjausten ajoittaminen sekä taloudellisesti että teknisesti oikea-aikaisessa järjestyksessä olisi järkevää niin yhtiön korjausvelan kuin taloudenkin kannalta.

Säästäminen on paras keino varautua tuleviin korjauksiin ja korjausvelan torjuntaan

– Taloyhtiöt voisivat kerätä korjaushankkeisiin varoja esimerkiksi rahastoimalla osakassuorituksia. Taloyhtiöiden pitäisi saada tehdä voittoa, kunhan voittovarat käytetään korjauksiin. Taloyhtiöt, joissa olisi säästämisen kautta varallisuutta sisällä, olisivat varmasti haluttuja asunnonostajien näkökulmasta. Säästöt yhtiössä nostaisivat yhtiön arvoa ja asuntojen hintoja, sanoo Jäntti.

– Olisi myös tärkeää saada tavalliset asunnonomistajat ymmärtämään jatkuvan säästämisen merkitys asuntolainan maksamisen rinnalla. Erityisesti pk-seudulla, jossa korjaukset kallistuvat huimaa vauhtia koko ajan, yhtäkkinen ylimääräinen remonttilaina voi horjuttaa perheen taloutta pahasti, painottaa Rantanen. 

– On todennäköistä, että remppakustannukset jatkavat nousuaan ja nousevat inflaatiota nopeammin tulevaisuudessa. Siksikin remontteihin kannattaa varautua jatkuvalla säästämisellä. Jo 100–200 euron kuukausisäästämisellä voi saada kymmenessä vuodessa säästettyä 20-30 000 euroa.

Taloyhtiön taloustiedot, PTS, korjaushistoria ja korjausvelka tulisi olla kaikille avointa tietoa

– Olisi kaikkien etu, jos taloyhtiöiden talouden luvut, PTS, korjaushistoria ja -velka olisivat julkista tietoa.  Asunnonostajan olisi helpompi vertailla eri yhtiöitä, ja välittäjän arvioida myyntiin tulevan asunnon hintaa, väittävät Jäntti ja Rantanen. – Uskomme myös, että avoimuus ja läpinäkyvyys lisäisivät yhtiöissä korjaushalukkuutta, sillä kuka nyt haluaisi olla oman alueensa huonoiten hoidettu yhtiö.

– Uudenlaisesta avoimuudesta tulisi itseään ruokkiva positiivinen kehä, jonka myötä korjausvelka alkaisi pikku hiljaa laskea ja kiinteistöjen ylläpito paranisi. Sillä olisi väistämättä seurauksensa myös asuntojen arvon ja hintojen kehitykseen. Hyvin hoidettu yhtiö olisi entistä halutumpi ostajienkin silmissä.

–  PTS:ssä pitäisi kriittisen korjausvelan erottua selvästi. Jokaisen remontin kohdalla pitäisi myös olla esillä vuosiluku, milloin se on tuotu ensimmäisen kerran PTS:ään. Nythän PTS:stä ei näy, jos kattoremontti olisi pitänyt tehdä jo viisi vuotta sitten, sanoo Jäntti.

– Tulevaisuudessa asunto-osakeyhtiöillä voisi hyvinkin olla energialuokituksen tapainen luokitus kuntoonsa ja korjausvelkaansa liittyen. Esimerkiksi jos yhtiöllä ei ole lainkaan peruskorjausvelkaa, se kuuluisi A-luokkaan. Jos taas kaikki korjaukset on tekemättä, yhtiö kuuluisi E-luokkaan, pohtivat Jäntti ja Rantanen. – Luokituksen avulla jokainen pystyisi itse määrittämään, minkälaisen riskin haluaa ottaa ostaessaan uutta asuntoa. 

– Taloyhtiöiden toimintaan tarvitaan myös todella paljon lisää läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja avointa viestintää. 

Taloyhtiöiden eriytyminen jatkuu pk-seudulla

– Pk-seudulla rakennetaan ja remontoidaan kiihkeimmin Suomessa. Jo nyt ammattitaitoisten rakentajien ja työporukoiden saaminen on täällä haasteellista. Jos nyt valitetaan, että putkiremonttien hinnat ovat pilvissä, tulevaisuudessa ne maksavat entistä enemmän, sanoo Rantanen.

– Asunnonostovaiheessa kannattaa miettiä erityisen tarkkaan, minkälaiseen taloyhtiöön rahansa laittaa. Kannattaa selvittää, miten yhtiötä on hoidettu, mitä remontteja siellä on tehty ja mitä on tulossa.

– Hyvin hoidetun taloyhtiön arvo tulee nousemaan entistä korkeammalle tulevaisuudessa. Ja toisaalta hyvällä paikalla sijaitsevaa huonosti hoidettua ja korjausvelkaista yhtiötä ei välttämättä pelasta mikään. Pahimmillaan korjaamisesta tulee niin kallista, ettei se ole enää taloudellisesti kannattavaa. Jälkiviisaus ei auta osakkaita tilanteessa, jossa järkevin vaihtoehto on lyödä koko kiinteistö maan tasalle. Näemme pk-seudullakin koko ajan enemmän tähän tilanteeseen ajautuneita taloyhtiöitä.

Ota yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391
jukka.rantanen@spkoti.fi

Esa Jäntti
Toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki
040 038 3348
esa.jantti@saastopankki.fi