Inflaatio voimistaa myös asuntojen hintojen nousupainetta pk-seudulla

– Korkojen noususta on ollut paljon puhetta mediassa. Sen sijaan siitä, miten nousevien korkojen lisäksi kiihtyvä inflaatio vaikuttaa ihmisten lainoihin, henkilökohtaiseen talouteen ja maksukykyyn, on kirjoitettu ja puhuttu vähemmän. Tosiasiahan on, että vaikka korko nousisikin, korkea inflaatio syö käytännössä lainanmäärää rahan arvon heikentyessä, muistuttaa Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund.

– Mielestäni tässä tilanteessa on tärkeää korostaa asunnonomistajille ja -ostajille sitä, että he voivat olla rauhallisin mielin, inflaatiosta ja korkotason mahdollisesta pienestä noususta huolimatta. Asumiseen liittyviä suunnitelmia, esimerkiksi kodinvaihtoa, ei kannata jättää toteuttamatta, jos sille on tarvetta, jatkaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Pankeilla on velvollisuus huolehtia etukäteen, ennen kuin teemme lainapäätöksen, asiakkaan riittävästä maksukyvystä. Teemme niin sanotun stressitestin, jossa laskemme asiakkaan maksukyvyn kuuden prosentin korolla. Siihen, että korkotaso nousisi niin korkealle, ei kukaan tällä hetkellä usko, Grönlund jatkaa.

– Jokaisen kannattaa kuitenkin ennakoida ja laskea omia kuluja ja maksukykyä korkotason ja inflaation noustessa. Oman talouden ja maksukyvyn turvaamisen ennakointiin on olemassa erilaisia laina- ja budjettilaskureita, joita asuntovelallisten ja asunnonostoa harkitsevien kannattaa nyt hyödyntää, sanoo Grönlund.

Inflaation seurauksena myös asumiskustannukset ja yhtiövastikkeet nousevat

– Taloyhtiöissä joudutaan nostamaan vastikkeita, sillä sähkön ja polttoaineiden hintojen nousu vaikuttavat välillisesti moneen asiaan, esimerkiksi kaukolämpömaksuihin ja huoltoyhtiöiden hintoihin. Inflaatiota kiihdyttävillä tekijöillä, energiahintojen ja raaka-aineiden kallistumisella sekä koronapandemian aiheuttamalla tuotteiden saatavuus- ja logistiikkaongelmilla, on vaikutusta muihinkin asumisen kustannuksiin kuin vain pelkkiin lainanhoitokuluihin, toteaa Rantanen.

– Myös kiinteistöjen korjaaminen tulee koko ajan entistä kalliimmaksi. Peruskorjausten ja putkiremonttien hinnoissa inflaation nousu on näkynyt jo jonkin aikaa. Valitettavasti monien korjausvelkaisten taloyhtiöiden tilanne hankaloitunee tästä johtuen entisestään.

– Inflaatio lisää nousupainetta asuntojen hintakehitykseen. Rakentamiskustannusten nousu heijastuu väistämättä rakennettavien asuntojen hintoihin. Olemme alkuvuoden aikana jo nähneet rakennuttajien tekemiä hinnantarkistuksia ylöspäin uudiskohteissa, kertoo Rantanen.

– Mikäli uudiskohteiden hinnat nousevat liian paljon suhteessa käytettyihin asuntoihin, on iso riski, että niiden kysyntä laskee. Se taas hidastaa koko asuntokauppaa. Tällä hetkellä uudiskohteet käyvät nopeasti kaupaksi. Rakenteilla olevia myymättömiä asuntoja on yllättävän vähän tarjolla markkinoilla. Valmiita myymättömiä ei ole juuri lainkaan, mikä on aika poikkeuksellista.

10 vuoden kiinteä korko nousee vauhdilla

– Kiinteät korot ovat nousseet nopeasti. Jos oman lainan haluaa suojata, kannattaa toimia nyt. Vielä toistaiseksi korkosuojauksen saa suhteellisen edullisesti. Korkojen noustessa nousevat myös korkosuojaukset, kuten kiinteät korot, muistuttaa Grönlund.

– Korkosuojaustaso on tällä hetkellä vielä alle kaksi prosenttia, mikä on pidemmän ajan perspektiivistä katsottuna edelleen matalaa tasoa. Korkojen nousu merkitsee, että olemme palaamassa taloudessa terveempään, normaaliin tilanteeseen, ja se on hyvä asia.

– Korkosuojaukseen on olemassa erilaisia instrumentteja, jolla oman lainan korkotason voi varmistaa itselle inhimilliseksi. Korkosuojauksella saa mielenrauhaa ja estää pahimpien skenaarioiden toteutumisen, sanoo Grönlund. – Viime vuodet ovat olleet täysin poikkeuksellisia korkojen osalta. Monilta on unohtunut se, mikä on normaali korkotaso ja normaali inflaatio, ja miten ne vaikuttavat hintoihin ja sitä kautta jokaisen henkilökohtaiseen talouteen.

– Korot eivät ole koskaan aikaisemmin historiassamme olleet negatiivisia. En usko, että tulemme tulevaisuudessa enää näkemään vastaavanlaisia miinuskorkojaksoja, korostaa myös Rantanen.

– Kukaan ei tiedä, onko inflaation nousu tilapäistä, rauhoittuuko inflaatio tämän vuoden lopussa vai pysyykö se korkealla vuoden, puolitoista vai kaksi vuotta. EKP ennustaa, että tämän vuoden lopussa inflaatio olisi jo maltillisempi. Valitettavasti ilmassa on nyt poikkeuksellisen paljon erilaisia huolenaiheita, jotka vaikuttavat talouteemme ja tekevät ennustamisesta lähes mahdotonta, toteavat Rantanen ja Grönlund.

– Asunnonomistajat ja -ostajat voivat kuitenkin olla rauhallisin mielin sekä korkojen nousun että inflaation suhteen. Jos EKP nostaa ohjauskoron nollan tietämiin loppuvuoden aikana, se tuskin vielä lisää kenenkään korkorasitusta kohtuuttomasti.

Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391
jukka.rantanen@spkoti.fi

Tommi Grönlund
Liiketoimintajohtaja, Nooa Säästöpankki
040 575 1969
tommi.gronlund@saastopankki.fi