Asuntokaupan reklamaatio ja riita aiheutuvat useimmiten myyjän tiedonantovirheestä

– Asuntokauppaan liittyy aina taloudellisia ja teknisiä riskejä, jotka kannattaa selvittää huolellisesti ennen ostotarjouksen jättämistä ja kaupantekoa. Kiinteistönvälittäjää sitoo tiukka lakisääteinen selonotto- ja tiedonantovelvollisuus, joka on sekä myyjän että ostajan turva elämän todennäköisesti suurimmassa kaupassa, muistuttaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Kiinteistönvälittäjän palkkio on hyvin pieni verrattuna asuntokauppariidan oikeudenkäyntikustannuksiin.

– Asunnon omistamiseen, myymiseen ja ostamiseen liittyvä lainsäädäntö on monelle asunnonmyyjälle ja -ostajalle vierasta. Monet eivät ole ottaneet selvää omista velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan ennen asunnon myyntiin laittoa tai ostotarjouksen jättöä. Riski asuntokaupan virheille ja kaupanteon jälkeiseen reklamaatio- ja riitaprosessiin on erityisen suuri silloin, kun asuntokauppa tehdään ostajan ja myyjän kesken kiireessä ja ilman ammattitaitoista kiinteistönvälittäjää, sanoo Sp-Kodin lakiasiainpäällikkö Sari Kantele.

– Asuntokaupan tyypillisimmät juridiset virheet liittyvät myyjän tiedonantovirheeseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että myyjä on jättänyt selvittämättä tai kertomatta ostajalle kaikkia ostajan ostopäätökseen ja esimerkiksi tuleviin asumiskustannuksiin merkittävästi vaikuttavia, asuntoon ja taloyhtiöön liittyviä tietoja, jotka hänellä on mahdollisesti ollut jopa tiedossaan esimerkiksi taloyhtiön hallituksen jäsenenä, Kantele jatkaa.

– Pelkkä isännöitsijäntodistus ei kerro riittävän kattavasti taloyhtiön taloudellisesta ja teknisestä kunnosta. Kunnossapitotarveselvitys on luettelo kiinteistön kunnossapito- ja korjaustoimista, jotka taloyhtiössä kannattaa tehdä lähivuosina, jotta se pysyisi hyvässä kunnossa. Itse korjaustoimenpiteet edellyttävät aina yhtiökokouksen päätöstä. Siten jos esimerkiksi kunnossapitotarveselvitykseen on merkitty putkiremontti viiden vuoden päähän, siihen ei voi luottaa, että remontti toteutetaan viiden vuoden kuluttua. Putkiremontti voi hyvin aikaistuakin, jos taloyhtiössä alkaa tapahtua vesivahinkoja. Jossakin vaiheessa voi tulla se vastaan, ettei vakuutusyhtiö enää korvaa niitä.

– Usein unohtuu, että myös ostajalla on lakiin perustuva velvollisuus tarkastaa asunnon kunto riittävän huolellisesti ennen kaupan tekoa. Perusteellinen kuntotarkastus ennen kaupan tekoa on sekä ostajan että myyjän kannalta järkevää ja suositeltavaa.

– Ostajan tulee perehtyä myös taloyhtiön tilinpäätöstietoihin, toimintakertomukseen ja talousarvioon, ja ylipäänsä siihen, mihin taloyhtiössä on käytetty rahaa ja minkälaisia suunnitelmia sillä on tuleville vuosille. Toimintakertomuksesta selviää esimerkiksi, onko yhtiössä ollut viime vuosina vesivahinkoja ja mitä niiden korjaaminen on tullut maksamaan, onko huoneistojen sisäilmaa mahdollisesti tutkittu tai onko niissä tehty homekorjauksia. Tällaisten asioiden ei pitäisi tulla ostajalle yllätyksenä kaupanteon jälkeen.

– Hyvä välittäjä selvittää nämä kaikki asiat automaattisesti myyjän ja ostajan puolesta, korostaa Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund. – Ja omasta pankista saa varmasti aina asiantuntevaa apua taloyhtiön tilinpäätöstietojen ja talouslukujen läpikäyntiin ja analysointiin. Meidänkin intressissämme on varmistaa, että rahoitettava kohde on kaikin puolin kunnossa ja ostaja tekee fiksut kaupat, joita ei tarvitse jälkeenpäin katua tai riitauttaa.

– Myyjä turvaa asuntokaupassa parhaiten oman selustansa luovuttamalla kiinteistönvälittäjälle ja ostajalle kaiken hallussaan olevan tiedon koskien sekä asuntoaan että taloyhtiötä. Kaikista asunnossa vuosien ja vuosikymmenten aikana tehdyistä pienimmistäkin remonteista tai korjauksista on syytä kertoa avoimesti. Myös viimeisin yhtiökokouskutsu kaikkine asiakirjaliitteineen ja päätöspöytäkirjoineen kannattaa aina toimittaa välittäjälle, sillä hän ei niitä saa isännöitsijältä. Ne luovutetaan aina vain osakkaille.

Ota yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:

Sari Kantele
Lakiasiainpäällikkö, VT, LKV, RAKI, JET
050 378 8441
sari.kantele@spkoti.fi

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391
jukka.rantanen@spkoti.fi

Tommi Grönlund
Liiketoimintajohtaja Nooa Säästöpankki
040 575 1969
tommi.gronlund@saastopankki.fi