Asuntojen hinnat ovat kääntyneet nousuun pääkaupunkiseudulla
Asuntojen hintojen lasku on taittunut pääkaupunkiseudulla. Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat nousivat elokuussa 4,6 prosenttia heinäkuuhun verrattuna. Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ja Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund uskovat, että asuntojen hinnoissa on nyt pohja nähty ja hinnat ovat kääntyneet pysyvästi maltilliseen nousuun koko pääkaupunkiseudulla.

– Asuntojen hinnat eivät enää laske pk-seudulla. Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat nousivat elokuussa 4,6 prosenttia heinäkuuhun verrattuna. Pk-seudulla ollaan itse asiassa tällä hetkellä hinnoissa enää vain 0,8 prosenttia jäljessä vuoden alusta, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
– Vaikka asuntojen hintojen lasku on ollut pk-seudulla yllättävänkin maltillista alkuvuoden osalta, hinnat ovat vielä selvästi alhaisemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Vanhojen kerrostaloasuntojen toteutuneet kauppahinnat olivat välittäjien tekemissä asuntokaupoissa elokuussa 7,7 prosenttia alhaisemmat kuin elokuussa 2022. Hintojen nousu on nyt kuitenkin alkanut ja hintakäyrän suunta pysyy ylöspäin pk-seudulla.
– Jos asunnon vaihtamiselle tai ostamiselle on tarve olemassa, hankintaa on turha enää siirtää asuntojen hintojen laskun ja parempien ostoaikojen toivossa. Nyt on hyvä hetki toimia ja tehdä ratkaisuja, koska hinnat ovat vielä alhaalla ja myyjät ovat valmiita neuvottelemaan kaupan kaikista ehdoista saadakseen asuntonsa myytyä ja päästäkseen uuden kodin hankinnassa itse eteenpäin, Rantanen painottaa.
Asuntolainojen korkojen laskua on turha jäädä odottamaan
– Enää ei asunnon ostamista tai vaihtamista ole syytä siirtää eteenpäin korkojen nousuodotustenkaan takia. EKP on ilmoittanut lopettaneensa koronnostot toistaiseksi. Toisaalta korkojen ei myöskään odoteta laskevan lähitulevaisuudessa mitenkään merkittävästi, sanoo Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund.
– Meidän kaikkien on nyt vain sopeuduttava uuteen korkotasoon. Elokuussa asuntolainojen keskikorko oli Suomessa 4,55 prosenttia, kun viime vuoden elokuussa keskikorko oli 1,95 prosenttia.
– Markkinaodotusten mukaan kolmen kuukauden euribor asettuu reiluun kolmeen prosenttiin vuosina 2026-2027. Marginaalien kanssa asuntolainojen korot olisivat tällöin noin 3,5–4 prosentin luokkaa. Eli nollakorkoaikaan ei ole lähivuosina paluuta. Jokainen asuntovelallinen joutuu nyt sopeuttamaan omaa talouttaan uuteen nousseeseen korkotasoon ja tekemään asumiseen liittyviä ratkaisuja sen mukaan.
Grönlund antaa käytännön esimerkin: – Asuntolainojen keskikoko on noin 200 000 euroa pk-seudulla. Jos alimmillaan korkojen osuus lainanhoitokuluissa on ollut reilu tuhat euroa vuodessa, nykyisellä 4,55 prosentin keskikorolla korkoja kertyy vuodessa maksettavaksi 9100 euroa. Tämä vaikuttaa luonnollisesti siihen, minkälaisia asuntoja ihmiset nyt ostavat. Muuttuneessa markkinatilanteessa asuntokauppoja tehdään tarveperusteisesti, kiinnostaviin kohteisiin huolellisesti etukäteen tutustuen ja kaikki riskit minimoiden.
– Kukaan ei silti osaa sataprosenttisella varmuudella ennustaa, miten asuntojen hinnat ja lainojen korot tulevat kehittymään tulevaisuudessa. Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja sodan seurauksia talouteen ja asuntokauppaan ei kukaan osannut ennakoida. Ilmassa on tälläkin hetkellä paljon epävarmuustekijöitä, myös asuntokaupan kolmen päädraiverin – kuluttajien luottamus, työllisyys ja korkotaso – näkökulmasta, muistuttaa Rantanen.
– Ja silti, ihmiset eivät voi loputtomiin siirtää asunnon vaihtamista ja ostamista, jos sille on tarve olemassa. Ihmiset menevät naimisiin, eroavat, tekevät lapsia ja kuolevat, tapahtuipa taloudessa mitä tahansa. Meillä on kertynyt jo reilun vuoden ajalta patoutunutta tarvetta, joka jollakin aikavälillä alkaa purkautua. Siksi nyt kannattaisi toimia, jos haluaa ehtiä hyödyntämään asuntojen alhaisemmat hinnat ja hyvän tarjontatilanteen.
– Suurin osa asuntolainoista sidotaan Suomessa pääsääntöisesti 12 kuukauden euriboriin. Eli jos kävisi niin, että korot ensi vuoden aikana jonkin verran laskisivatkin, laskee myös nyt otetun asuntolainan korko. Ja ainahan lainan voi sitoa myös lyhyempään viitekorkoon, esimerkiksi kolmen kuukauden euriboriin, jos on valmis sietämään merkittäviäkin kuukausierävaihteluja, sanoo Grönlund. – Tosin ero 12 kuukauden ja kolmen kuukauden euroborien välillä on pienentynyt selvästi siitä, mitä se oli korkojen lähdettyä nousuun. Ero on tasaantunut 0,2–0,3 prosentin väliin.
Lähde: KVKL:n Hintaseurantapalvelu
Ota yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:
Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391, jukka.rantanen@spkoti.fi
Tommi Grönlund
Liiketoimintajohtaja, Nooa Säästöpankki
040 575 1969, tommi.gronlund@saastopankki.fi
- Kirjoitettu
- Tyyppi
- Uutinen
- Julkaisija