Asuinalueen turvallisuus on yhä tärkeämpi valintakriteeri asunnonostajalle

– Asumisen turvallisuusnäkökulmasta asuinalueiden eriytymisestä on toistaiseksi puhuttu vain vähän. Asuinalueiden eriytyminen voimistuu valitettavasti pk-seudullakin koko ajan, sanoo Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti.

– Alueellinen segregaatio on viime kädessä yhteiskuntarauhaamme vaikuttava uhkatekijä, johon pk-seudullakin olisi kaupunkisuunnittelussa puututtava nykyistä voimakkaammin, toteaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Asuinalueiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka turvallisiksi tai turvattomaksi niiden asukkaat kokevat alueensa. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat monet tekijät. Oman asuinalueen sisääntuloreiteillä, esimerkiksi metroasemilla, on asukkaiden turvallisuudentunteeseen tutkitusti iso merkitys, kertoo Jäntti.

– Myös media vaikuttaa uutisoinnillaan ja jutuillaan ihmisten mielikuviin asuinalueiden turvallisuudesta. Nämä mielikuvat voivat olla kaukana totuudesta.

Uudisasuntokaupassa asunto ohjaa asunnonostajan aluevalintaa

– Uudisasuntokaupassa asunto ohjaa pitkälti aluevalintaa. Poikkeuksena ovat perheelliset, joiden asunnonosto- tai asuinpaikan vaihtopäätökseen vaikuttavat myös alueen päiväkotien, koulujen ja lähipalveluiden saatavuus, kertoo Rantanen. – Alueen maineella, turvallisuudella ja liikkumisen helppoudella on myös iso merkitys lapsiperheille.

– Alueellinen eriytyminen ja sen riskit tulisi ottaa uudisrakentamisessa nykyistä paljon paremmin huomioon kaavoitus- ja suunnitteluvaiheessa, korostaa Jäntti.

– On selvää, että uusilla asuinalueilla, joihin rakennetaan vain vuokrataloja, eikä lainkaan kovan rahan omistusasuntoja, riski alueen epäsuotuisalle kehitykselle on todellinen. Uskomme, että asuinalueen turvallisuus tai turvattomuus tulevat tulevaisuudessa vaikuttamaan entistä enemmän kotitalouksien asumisen valintoihin.

– Kaikilla omistusasujillakaan ei valitettavasti ole aina mahdollisuuksia valita asuinpaikkaansa. Oma varallisuus ja maksukyky määrittävät rajat omistusasumisellekin, toteaa Jäntti. – Muualta pk-seudulle muuttavat eivät myös useinkaan tunne eri asuinalueita kovin hyvin, eivätkä siksi pysty arvioimaan eri asuinalueiden turvallisuutta ja sopivuutta itselleen samalla tavalla kuin pk-seutulaiset.

Asuinalueesta saataviin tietoihin kannattaa perehtyä ennen osto- tai muuttopäätöstä

– Tänä päivänä asuinaluekohtaista dataa on helposti saatavilla netistä. Tiedon keräämiseen ja alueeseen etukäteen tutustumiseen kannattaa käyttää aikaa. Asunto voi olla vaikka kuinka kiva, mutta jos ympäristö on sellainen, jossa et viihdy ja halua asua, pettymystä ja haasteitahan siitä seuraa, toteaa Rantanen.

– Alueiden infrallakin on valtava merkitys paitsi uuden asuinpaikan valinnassa, myös asunnon arvon kehitykselle. Uudisrakentaminen voi pahimmillaan romahduttaa asuntojen arvon vanhalla asuinalueella. Ja toisaalta uudet raideyhteydet, esimerkiksi Länsimetro ja Raidejokeri, ovat jo rakennusvaiheessa nostaneet lähialueiden asuntojen arvoa merkittävästi, kertoo Jäntti. – Kaavoitukseen kannattaa siis perehtyä, kun ostamassa asuntoa tai vaihtamassa asuinpaikkaa.

– Välittäjän selonotto- ja antovelvollisuus tuovat turvaa asuntokauppaan. Välittäjän velvollisuus on kertoa ostajalle, jos esimerkiksi puistomaiselle alueelle on tehty kaavamuutos, mikä sallii tulevaisuudessa kerrostalojen rakentamisen. Välittäjä myös selvittää ja kertoo asuinalueen lähipalveluista, päiväkodeista ja kouluista, kertoo Rantanen.

– Välittäjä on velvollinen kertomaan alueen senhetkisestä ja tiedossa olevasta kaavoituksesta ja tilanteesta. Aluekohtaisia suunnitelmia ja ideoitahan on aina, niihin liittyvillä asumisen riskeillä voi jokainen spekuloida itsekseen. Vastuu ostopäätöksestä on aina ostajalla.

– Sama koskee spekulointia asuntojen arvonkehityksestä eri asuinalueilla. Me pankissa arvioimme lainoitettavan kohteen jälleenmyyntiarvoa ja vakuutta, asiakas tekee aina lopullisen harkinnan ja päätöksen asunnosta ja asuinalueesta, toteaa Jäntti.

Ota yhteyttä, niin jutellaan aiheesta lisää:

 Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391
jukka.rantanen@spkoti.fi

Esa Jäntti
Toimitusjohtaja, Nooa Säästöpankki
0400 383 348
esa.jantti@saastopankki.fi