Voiko lapsen jättää perinnöttömäksi?

Suomen laissa rintaperillisiä suojaa lakiosaoikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että testamentintekijä voi vapaasti määrätä vain puoliosuudesta omaa omaisuuttaan. Toinen puolikas kuuluu siis lapsille, riippumatta lasten lukumäärästä. Jos lapsia on esimerkiksi kaksi, kummallakin on oikeus ¼ osuuteen omaisuudesta. Mikäli oma rintaperillinen on kuollut ja hänellä on ollut kuollessaan omia lapsia, lakiosaoikeus koskee myös näitä sijaan tulleita perillisiä.

Edes lakiosaoikeuden olemassaolo ei kuitenkaan estä testamentintekijää laatimasta testamenttia, jossa hän testamenttaa koko omaisuutensa aivan muualle kuin rintaperillisilleen. Jos rintaperillisiä on, he voivat kuitenkin ilmoittaa vaativansa lakiosaa. Tällöin testamentti on pätemätön siltä osin kuin se loukkaa lakiosaa. Lakiosavaatimuksen jälkeen lakiosan suuruinen osuus on jaettava lakiosaa vaatineelle rintaperilliselle. Jos rintaperilliset sen sijaan hyväksyvät testamentin eivätkä vaadi lakiosaa, omaisuus voidaan jakaa testamentin mukaisesti, vaikka testamentti loukkaisi lakiosaa.

Lakiosaperillinen voidaan tehdä perinnöttömäksi vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa. Käytännössä perinnöttömäksi tekeminen on ollut mahdollista lähinnä tilanteissa, joissa lakiosaan muuten oikeutettu perillinen on tehnyt vakavan rikoksen, jossa vastapuolena on ollut perittävä tai hänen läheinen sukulaisensa, ja hänet on myös tuomittu kyseisestä rikoksesta. Laista löytyy myös mahdollisena syynä jatkuva kunniaton ja epäsiveellinen elämä, mutta tämän perusteen täyttyminen on vieläkin hankalampaa. Oikeuskäytännöstä löytyy kuitenkin tapaus, jossa perinnöttömäksi jättäminen katsottiin mahdolliseksi läheissuhteen katkeamisen perusteella.

Vahvana pääsääntönä voidaan kuitenkin pitää sitä, että Suomessa lakiosaperillinen saa lakiosan, jos vain vaatii sitä. Testamentti kannattaakin siis aina laatia siten, että mahdollisten lakiosien määrät arvioidaan ja mietitään tarkkaan, mitä mahdollinen lakiosavaatimus tarkoittaisi testamentin toimeenpanemiselle.