Voiko edunvalvontavaltakirjassa varautua kuolemaan?
Monet toivovat, että edunvalvontavaltakirjassa voisi jo määrätä siitä, kuka hoitaa asioita myös kuoleman jälkeen. Edunvalvonta päättyy kuitenkin aina kuolemaan, joten tällainen kuolemaan varautuminen tulisi toteuttaa testamentilla.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että minkäänlainen kuolemaan varautuminen ei olisi mahdollista edunvalvontavaltakirjassa. Monet edunvalvonnan aikana tehdyt varallisuustoimet nimittäin vaikuttavat kuoleman jälkeen tehtävään perinnönjakoon. Erityisesti, mikäli edunvalvontajakso on pitkä ja varallisuutta on paljon, voi tulla pohdittavaksi, olisiko omaisuutta järkevää realisoida edunvalvonnan aikana tai jopa tehdä edunvalvonnan aikana lahjoituksia tuleville perillisille.
Lähtökohtaisesti valtuutetun tulee hoitaa valtuuttajan omaisuutta valtuuttajan edun mukaisesti, eikä siten tulevien perillisten edunmukaisuus ole asia, jota edunvalvontavaltakirjaa laadittaessa mietittäisiin ensimmäisenä. Esimerkiksi lahjoitukset ovatkin lähtökohtaisesti kiellettyjä, koska ne vähentävät valtuuttajan varoja.
Moni edunvalvontavaltakirjan laatija kuitenkin kokee, että heidän tulevien perillistensä etu on myös heidän etunsa. Mikäli valtakirjaa tekevä on siis varma siitä, että hänen loppuelämänsä on joka tapauksessa turvattu, voidaan myös perintösuunnittelu ottaa huomioon edunvalvontavaltakirjaa laadittaessa. Edunvalvontavaltakirjaan voidaan laittaa hyvinkin tarkkoja toiveita siitä, mitä tietylle omaisuudelle tulisi tehdä edunvalvonnan kestäessä. Edunvalvontavaltakirjassa voidaan myös määrätä siitä, että esimerkiksi verovapaita alle 5000 euron lahjoituksia voisi tehdä kolmen vuoden välein tietyille henkilöille.
Ongelmaksi saattaa kuitenkin toisinaan muodostua esteellisyys. Usein valtuuttaja toivoo, että hänelle läheisimmät ihmiset, kuten lapset, olisivat hänen omaisuutensa ostajia tai lahjan saajia. Mikäli kuitenkin valtuutettu on samasta lähipiiristä, valtuutettu on esteellinen edustamaan valtuuttajaa.
Tämän pulman voi kuitenkin kiertää, mikäli omaan tukiverkostoon kuuluu ainakin yksi luotettava henkilö, joka ei ole lähisukulainen tai tällaisen sukulaisen puoliso. Tällöin hänet on mahdollista nimetä esteettömäksi varavaltuutetuksi, joka hoitaa sellaisia asioita, joissa varsinainen valtuutettu on esteellinen.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että pääasia on, että edunvalvontavaltakirja on tehty ja huolella laadittu. Erilaisia näkökulmia ja mahdollisia esteellisyyksiä kannattaa pohtia yhdessä asiantuntijan kanssa. Loppujen lopuksi on kuitenkin tärkeintä, että on nimettynä ainakin yksi valtuutettu sekä toissijainen valtuutettu, jotta tärkeimmät asiat tulevat hoidettua myös mahdollisen sairauden hetkellä.
- Julkaistu