Lesken ja kuolinpesän välinen ositus ennen perinnönjakoa

Osituksen tarkoituksena on selvittää, mikä omaisuus kuuluu kuolinpesään, ja mikä taas on lesken omaisuutta sekä purkaa samalla puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde. Omaisuuden jakoa lesken ja vainajan välillä kutsutaan jäämistöositukseksi. Ositusperuste on tällöin toisen puolison kuolema. Avioliiton myötä aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on voimassa, mikäli sitä ei ole suljettu pois avioehdolla. Ensiksi kuolleen puolison jälkeen leskellä on avio-oikeuden perusteella oikeus puoleen aviopuolisoiden yhteenlasketusta varallisuudesta.

Ositus toimitetaan käytännössä siten, että ositustoimituksessa ensiksi kuolleen puolison omaisuuden sekä lesken omaisuuksien arvot lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Enemmän omistavan puolison tulee maksaa tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle siten, että lopulta vainajan ja lesken omaisuuden arvo on sama. Mikäli vainaja on ollut varakkaampi kuin leski, leskellä on oikeus saada tasinkoa kuolinpesältä. Leskellä on kuitenkin oikeus kieltäytyä tasingosta. Mikäli puolestaan leski on varakkaampi puoliso, leski voi vedota niin sanottuun lesken tasinkoprivilegiin eli hänen on oikeus olla luovuttamatta tasinkoa kuolinpesälle.

Mikäli leski ja vainaja ovat tehneet avioehdon, jolla avio-oikeus on suljettu kokonaan pois, omaisuuden osituksen sijaan lesken ja kuolinpesän välillä tehdään omaisuuden erottelu. Omaisuus erotellaan tällöin puolisoiden välille omistusoikeuden perusteella. Toisinaan omaisuus on voitu sulkea avio-oikeuden ulkopuolelle myös osittain siten, että avioehdolla on esimerkiksi poistettu toisen puolison avio-oikeus tiettyyn omaisuuteen. Tällaisessa tilanteissa lesken ja kuolinpesän välillä toimitettaisiin osittainen ositus sekä erottelu.

Ositusta ei ole välttämätöntä laatia heti vainajan poismenon jälkeen ja tällöin leski on kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes ositus on toimitettu. Ositus voi kuitenkin olla suositeltavaa tehdä asioiden selventämiseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa ensiksi kuolleella puolisolla ja leskellä on eri lapset. Lisäksi ositus on aina välttämätöntä tehdä, jos kuolinpesässä halutaan tehdä perinnönjako. Perinnönjakoa puolestaan ei ole pakko tehdä heti osituksen jälkeen, vaan kuolinpesä voidaan jättää jakamatta. Kuolinpesän oikeudenomistajilla on kuitenkin oikeus vaatia osituksen toimittamista ja perinnönjakoa.