Miten omaisuus arvostetaan perukirjassa?

Kun läheinen kuolee, tulee surun keskellä hoidettavaksi useita hankalia käytännön asioita. Yksi näistä asioista on perunkirjoitus, joka tulisi pitää kolmen kuukauden sisässä henkilön kuolemasta ja jättää veroviranomaiselle kuukauden kuluessa perunkirjoituspäivästä. Vaikka verottajalta on mahdollista hakea lisäaikaa, määräaika tuo tiettyä painetta asioiden ripeään hoitamiseen.

Lakinaisen blogin kirjoittajat.

Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää kuolinpesän osakkaat, käydä läpi vainajan varat ja velat sekä tuoda esiin mahdollisesti perintöverotukseen vaikuttavat asiakirjat, kuten testamentti. Perunkirjoituksessa ei siis vielä jaeta mitään varoja osakkaiden kesken, mutta se luo pohjan myös mahdollisesti tulevaisuudessa tehtävää perinnönjakoa varten.

Kuolleen henkilön omaisuuden arviointi saattaa olla viimeisimpiä asioita omaisen mielen päällä. Tällä kenties vähämerkitykselliseltä vaikuttavalla asialla voi olla kuitenkin yllättävänkin pitkäkestoisia vaikutuksia. Tärkeää on ensinnäkin huomata, että omaisuus tulisi aina arvostaa perukirjassa kuolinhetken mukaiseen käypään arvoon. Tällä tarkoitetaan sitä arvoa, jolla omaisuus olisi ollut todennäköisesti mahdollista myydä sinä päivänä, jolloin henkilö menehtyi. Vanhat kiinteistönvälittäjän arviot eivät siten riitä, jos on mahdollista, että omaisuuden arvo on muuttunut arvion jälkeen.

Usein erityisesti kiinteistöjen kohdalla kysytään, olisiko omaisuuden arvona mahdollista pitää kiinteistöverotuksessa käytettyä verotusarvoa. Verotusarvo poikkeaa kuitenkin useimmiten käyvästä arvosta merkittävästi. Kiinteistöistä samoin kuin asunto-osakkeistakin kannattaisikin aina laatia kirjallinen arvio asiantuntijalla, jotta perukirjaan merkitylle arvolle on mahdollista esittää perusteet myös siinä tapauksessa, että Verohallinto kyseenalaistaa kyseisen arvon.

Kuolinpesän osakkaat ovat usein huolissaan perintöverosta. Osakas voi saada kuolinpesästä verottomasti 19.999 euroa, mutta tuon määrän ylittävästä osuudesta peritään jo perintöveroa. Tämä saattaa houkuttaa siihen, että eri omaisuudet kirjattaisiin mahdollisimman vähäarvoisiksi. On kuitenkin tärkeää huomioida, että tämä ei ole aina kannattavaa. Hyvin alhaista hintaa voidaan pitää veronkiertona tai mahdollisesti jopa veropetoksena. Verottaja arvioi ja oikaisee tarvittaessa tapauskohtaisesti omaisuuden arvon käyttäen perusteena esimerkiksi joko arviokirjaa tai vertailukauppoja. Lisäksi on tärkeää muistaa, että perukirjaan merkitty hinta asettaa osakkaille omaisuuden hankintahinnan. Mikäli omaisuus myydään myöhemmin korkeammalla hinnalla kuin mitä on merkitty perukirjaan, osakkaille tulee maksettavaksi luovutusvoittoveroa, joka on perintöveroa ankarampi.

Perintöverotukseen on mahdollista tehdä oikaisuvaatimus 3 vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä. Oikaisu voidaan tehdä, mikäli omaisuutta myytäessä huomataan, että todellinen hinta poikkeaakin perukirjaan merkitystä. Tästä on apua erityisesti tilanteissa, joissa omaisuuden arviointi on hankalaa ja omaisuus myydään nopeasti kuoleman jälkeen. Tästä huolimatta arvio tulisi hoitaa asianmukaisesti jo perunkirjoitusvaiheessa, sillä oikaisuvaatimuksen tekeminen lisää osakkaiden työmäärää, eikä myönteisen päätöksen saaminen ole automaattista. Lisäksi kolmenkin vuoden määräaika voi kulua yllättävän nopeasti, jolloin mahdollinen virheellinen arvo voi jäädä pysyväksi ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Kaikille onkin siten parasta, jos omaisuus arvioidaan huolellisesti perunkirjoituksen yhteydessä.

Julkaistu
Tutustu lakipalveluihimme

Ajankohtaista