Raha-asioissa rehellisyys on valttia – talousvalmentajan vinkeillä talous tasapainoon

”Ei ne suuret tulot vaan pienet menot”. Onko tutussa neuvossa perää? Rehellisyys on valttia, kun omasta taloudesta haluaa ottaa niskalenkin. Myös yllättävät sudenkuopat kannattaa oppia välttämään. Näillä vinkeillä laitat taloutesi peruskallion eli tulot ja menot tasapainoon – ja lopetat itsesi huijaamisen.

Säästöpankin brändikuva.

”Ei minulla ole varaa säästää.” ”Kaikki mitä tulee, menee.” ”Minulle ei ikinä jää käteen mitään.” Selityksiä omaan heikkoon taloudelliseen tilanteeseen on monia. Ne kaikki ovat tuttuja Säästöpankin talousvalmentajalle Tanja Wickströmille.

”Olemme hyviä huijaamaan itseämme. Meillä on kymmeniä eri selityksiä sille, miksi emme voi säästää - tai vaikka elää terveellisesti. Ongelma ei ole se, ettemmekö tietäisi, mitä pitäisi tehdä. Ongelma on, ettemme tee niin”, Wickström napauttaa.

Itsensä huijaaminen onkin ensimmäinen korjattava asia, mikäli haluaa saada oman taloutensa tasapainoon. ”Moni luulee, että ”ei ole yhtään ylimääräistä”, vaikka käyttää perjantaisin viikonloppuhuumassa suuria summia kaupan herkkuosastolla. Jos ihminen on rehellinen itsensä kanssa, hän näkee, että todellisuudessa heräteostoksiin menee hirveästi rahaa,” Wickström kommentoi.

Toinen yleinen selitys on, että ”kaikesta kivasta pitää luopua”, jos aikoo säästää.

”Tämä ei pidä paikkaansa. Ei kaikesta kivasta tarvitse luopua. Voit harventaa tai vähentää. Puolita esimerkiksi perjantaiostokset – tällä viikolla tuota, ensi viikolla toista”, Wickström neuvoo.

Kolmas selitys on, että pidämme raha-asiat erillisenä ”palikkana”, jolla ei ole tekemistä muun hyvinvoinnin kanssa. Raha on kuitenkin hyvin oleellinen osa hyvinvointia. ”Raha on se, mikä usein stressaa ensimmäisenä ja eniten. Esimerkiksi parisuhteen riidoista suuri osa koskee rahaa. Toistuvilla riidoilla voi olla vaikutusta terveyteen, kun rahaongelmat tulevat uniin ja väsynyt ihminen sairastuu helpommin. Raha-asiat vaikuttavat koko elämäämme ”, Wickström huomauttaa.

Jos haluat voida kokonaisvaltaisesti paremmin, ota taloudellinen hyvinvointisi vakavasti. Näin onnistut:

1. Tylsää, mutta välttämätöntä: budjetoi!

”Kyllähän minä tiedän, mihin rahani menevät” ei riitä, jos haluat saada taloutesi kuntoon. Sinulla pitää olla rehellinen käsitys siitä, mistä rahasi oikeasti tulevat ja mihin ne menevät. Siksi ensimmäinen vinkki on aloittaa viikoittainen budjetointi.

Jos haluat kätevän työkalun, ota käyttöösi Säästöpankin budjettilaskuri.

2. Ota aktiivinen ote omaan toimintaasi!

Jos taloutesi menee joka kuukausi pakkaselle, jotain on pakko muuttaa. Et voi jatkaa vanhoja käyttäytymismallejasi. ”Harva talous on niin tehostettu, että kaikki kivet olisi jo käännetty. Jos mitään ei jää säästöön, pelkkä talouden seuranta ei enää riitä, vaan pitää muuttaa jotain”, Wickström kuittaa. Aloita menojen karsiminen.

3. Maksa ensin itsellesi – vasta sitten muille

Kun laitat rahaa säästöön, laita se säästöön samana päivänä, kun saat palkkaa – ei vasta sitten, kun jotain jää. Hyvä tavoite on, että 20 % nettotuloista menisi pitkäaikaiseen säästämiseen. ”Jos odotat, että säästät vasta sitten, kun jotain jää, käytät todennäköisemmin kaiken rahan jo ennen kuin saat mitään säästöön”, Wickström neuvoo. Säästämisellä kasvatat taloudellista puskuria. Hyvä varapuskuri olisi noin 2–3 kuukauden nettotulot.

4. Vältä yllättävät sudenkuopat!

Moni maksaa kesälomamatkan luottokortilla, ja sitten kesän jälkeen ihmettelee, mihin kaikki rahat menevät. Parempi vaihtoehto on säästää ensin ja maksaa sitten matka kortilla, koska se on turvallisin maksutapa esimerkiksi peruutusten varalta. Koska rahat ovat jo valmiiksi säästössä, matkan voi sitten maksaa heti pois matkan jälkeen - eikä korkojen kera koko loppuvuoden ajan.

5. Tunne itsesi!

Tunnista itsesi ja miten toimit eri tilanteissa. Kun tiedät oman heikkoutesi, on hyvä, että sinulla on valmiiksi ajateltuna mitä teet silloin kun houkutus iskee. Esimerkiksi puhelimeen voi jättää itselleen viestin, että kun tämä houkutus iskee, tee näin sen sijaan. Näin opettelet uutta käyttäytymismallia samalla kun säästät rahaa.

6. Lisää tuloja – vai vähemmän menoja?

Menoihin on monesti nopeampi vaikuttaa kuin tuloihin. Palkkaa voi pyytää lisää, mutta palkankorotuksen positiivinen vaikutus omaan talouteen voi olla nopeastikin ohi, ellei oma käyttäytyminen ole muuttunut. ”Jopa suurilla tuloilla voi talous olla pakkasella, ellei tiedosta miten ja mihin rahansa käyttää”, Wickström muistuttaa. Vanha sanonta ”ei ne suuret tulot vaan pienet menot” pitää edelleen hyvin paikkaansa.

7. Hanki asiantuntijan apua

Budjetointiin ja talouden hallintaan on mahdollista saada myös ulkopuolista apua. Esimerkiksi Säästöpankilla on oman taloudellisen hyvinvoinnin tuokio, jossa kartoitetaan oman talouden kokonaisuus ja sen mahdollisuuksia. Lue lisää Oman talouden tuokiosta ja ota yhteyttä - me autamme.    

Talousvalmentaja Tanja Wickström Säästöpankista pääkaupunkiseudulta. Lisää Tanjan vinkeistä voit lukea täältä. 

 

Asiantuntijoiden vinkkejä vaurastumiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin saat myös katsomalla Säästöpankin aiheeseen liittyvän Kasvaako rahapuu -webinaarin.

Säästöpankkiryhmä on edistänyt yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia jo 200 vuoden ajan. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija
Säästöpankin budjettilaskuri

Ajankohtaista