Pahaa korontarkistuspäivää ken pelkäisi?

Viimeisen parin vuoden aikana lyhyiden markkinakorkojen nousu on ollut ennätyksellisen nopeaa. Tämä on saanut monet asuntovelalliset odottamaan kauhulla oman lainansa seuraavaa korontarkistuspäivää. Ja toden totta, muutokset lainan korkokuluissa ovat saattaneet olla erittäin suuria.

Ääriesimerkkinä, jos oman 12 kuukauden euriboriin sidotun lainan korontarkistuspäivä oli maaliskuun alussa 2023, nousi lainan viitekorko noin 4 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta korontarkistuspäivästä. 200 000 euron annuiteettilyhenteisessä lainassa tämä tarkoittaisi kuukaudessa noin 400 euroa suurempia lainanhoitokuluja – olettaen siis, ettei lainassa ole korkosuojausta. Ei ihan mitätön ero! 

Korontarkistuspäivä voi olla ilon päivä!

Uskon, että kotitalouksien kokema ahdinko tulee helpottamaan myös seuraavan vuoden aikana. Hintojen nousu on Suomessa rauhoittunut, ja hiljalleen ostovoimassa nähty kuilu kuroutuu umpeen palkkojen noustessa hintoja nopeammin. Korkojen lasku jatkuu vielä ensi vuonna, mikä toivottavasti tuo helpotusta lainanhoitokuluihin. 

Korontarkistuspäivä ei siis välttämättä enää ole se paha susi, jota pitää pelätä, vaan voi osoittautua jopa ilon päiväksi!

Disclaimerinä todettakoon, että tämä toki perustuu markkinoiden odotuksiin tulevasta korkotasosta. Odotukset voivat muuttua, jos taloustilanne muuttuu.

Fiksu varautuu eikä tule yllätetyksi housut kintuissa

Lainahoitokulujen lasku toisi toteutuessaan helpotusta asuntovelallisten arkeen. Monessa perheessä on ehkä jouduttu tinkimään muusta kulutuksesta tai on käytetty säästöjä kohonneiden lainanhoitokulujen kattamiseksi. Tilanteen helpottaessa ei kuitenkaan kannata suin päin syöksyä vanhoihin kulutustottumuksiin, vaan voi olla hyvä hetki pohtia oman talouden kokonaisuutta ja lainanhoitokulujen roolia siinä.

Fiksu varautuu jo tuleviinkin muutoksiin, ettei tule yllätetyksi housut kintuissa. Lainanhoitokuluista vapautuneilla varoilla voi esimerkiksi kasvattaa puskuria tulevaisuuteen. Elämässä sattuu ja tapahtuu ja yllätyksiä omaan talouteen tulee jokaisen eteen. Ne voivat tulla oman elämän ulkopuolelta, kuten vaikkapa Ukrainan sota ja sitä seurannut energiakriisi. Usein ne tulevat myös omasta elämästä. Esimerkiksi avioero, läheisen kuolema tai vaikkapa niinkin ihana asia kuin lapsen syntyminen, voivat sekoittaa oman talouden. Yllätyksiin voi, ja kannattaa, kuitenkin varautua esimerkiksi säästämällä ja sijoittamalla.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Taloustaidon blogissa. Tekstiä päivitetty 31.12.

Lue myös: Kotitalouksien taloudellinen ahdinko alkaa jo helpottaa