Joka viides suomalainen arvioi kuluttavansa yli varojensa

Budjetointi kannattaa

Omasta taloudesta pysyy parhaiten kartalla, kun sitä budjetoi. Laskemalla kuukausittaiset tulonsa ja menonsa rehellisesti auki, tietää minne rahat oikeasti menevät. Tähän on tarjolla helppoja työkaluja, kuten Säästöpankki Mobiilin Talouteni tilanne -ominaisuus, joissa on helppo seurata tuloja ja menoja kategorioittain ja luoda omia budjetteja.

Rahavaikeuksilta ja ylikuluttamiselta säästyy parhaiten säästämällä. Jos arjen kulut kohoavat niin korkealle, ettei säästämiseen jää yhtään pelivaraa, kannattaa keskustella vaihtoehdoista asiantuntijan kanssa. Korkoa korolle -efekti voimistuu ajan kanssa, ja siksi rahastosäästäminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin, vaikka pienilläkin summilla – myös lainanmaksun ohella. On taloudellesi parempi lopputulos, että sinulla on 25 vuoden kuluttua velaton asunto ja 100 000 euroa sijoituksissa, kuin se että sinulla on velaton asunto 20 vuoden päästä ja aloitat silloin sijoittamisen nollasta.

Puolella suomalaisista talous tasapainossa – viidennes elää yli varojensa

Teetimme Säästöpankkiryhmässä kyselytutkimuksen, jonka mukaan monella suomalaisella talous on hyvin tasapainossa: 49 %:lla on olemassa noin kahden kuukauden tuloja vastaava säästöpuskuri yllättävien menojen varalle, ja 46 %:lla rahaa jää kuukausittain myös säästöön. Lähes viidennes suomalaisista kuitenkin arvioi kuluttavansa tällä hetkellä yli varojensa, ja 9 % vastaajista kertoi, ettei ole tänä vuonna pystynyt maksamaan vuokraa tai asuntolainaa ajallaan joka kuukausi.

Syyt taloushaasteiden taustalla ovat moninaisia. Ulkoiset olosuhteet, kuten viime vuosien merkittävät kriisit koronasta Venäjän hyökkäyssotaan, ja korkojen ja elinkustannusten nousuun ovat haastaneet lukuisia suomalaisia kotitalouksia. Tärkeä rooli on myös omilla valinnoilla ja taloudenhallinnan taidoilla.

Suomen Asiakastieto Oy:n julkaiseman tilaston mukaan kesäkuun 2024 lopussa noin 361 700 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Säästöpankin kyselyn mukaan 10 % suomalaisista on turvautunut pikavippiin yhden kerran elämässään, ja peräti 19 % on ottanut pikavipin useita kertoja. Pikavipit olivat muita yleisempiä 30–39-vuotiaiden ikäluokassa, joista jopa 28 % kertoi ottaneensa useita pikavippejä.

Maksuhäiriömerkinnän saaneista 45 % kertoi saaneensa luottotiedot palautettua ja talouden hallintaansa. 7 % vastaajista arvioi kuitenkin olevansa vaarassa saada uuden maksuhäiriömerkinnän, vaikka oli saanut luottotiedot palautettua aiemman merkinnän jälkeen.

Kierteen katkaiseminen ei ole helppoa, vaan vaatii sitkeää suunnittelua ja uusien kulutustottumusten harjoittelua. Jos oman talouden haluaa saada tasapainoon, ensimmäinen askel on laskea omat tulot ja menot rehellisesti auki. Kyselyssä 5 % niistä vastaajista, joilla on kulutusluottoja, ei tiennyt oman kulutusvelan määrää. Jotta omaa taloutta voi hallita, ensimmäisenä täytyy tietää mihin rahaa kuluu ja kuinka paljon.

Talousvaikeuksista on myös edelleen vaikea puhua, sillä kolmannes vastaajista ei kehtaisi kertoa läheisilleen omista taloushaasteistaan. Neljännes kertoi kokevansa häpeää rahatilanteestaan. Rahahuoliin liittyy edelleen myös yksin pärjäämisen kulttuuria, lähes kolmannes vastaajista kertoi haluavansa etsiä ratkaisuja taloudenhallintaan omin voimin, ilman läheisten tai ammattilaisten apua. Me Säästöpankkiryhmässä haluamme edistää avointa keskustelua talousasioista ja olemme pääyhteistyökumppanina Nelosella esitettävässä Raharemontti-ohjelmassa, jossa talousvaikeuksiin ajautuneet tavalliset ihmiset järjestävät ammattilaisen avulla talouttaan tasapainoon.

Martti Hakala toimii henkilöasiakasliiketoiminnan liiketoimintajohtajana Säästöpankkikeskuksessa. Hän kokee elämäntehtäväkseen finanssialan parhaan palvelun tuottamisen ja suomalaisten vaurastuttamisen. Vapaa-ajallaan Martti liikuttaa itseään toisinaan kuntosalilla, toisinaan taas padelkentällä tai hiihtoladuilla.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Uuden Suomen blogissa.

Raharemontti nähdään Nelosella ja Ruudussa tiistaisin klo 20, 10.9. alkaen. Kyselytutkimus toteutettiin verkkokyselynä 16.-19.8.2024 ja siihen vastasi 1005 henkilöä. Tutkimuksen toteutti YouGov Finland.