Ukrainan sota iskee suomalaisten sieluun - ja ostovoimaan

Ukrainan sota on järkyttänyt maailmaa ja horjuttanut turvallisuudentunnettamme. Sota muuttaa Euroopan turvallisuustilannetta järisyttävällä tavalla puhumattakaan sodan aiheuttamasta kärsimyksestä molemmille osapuolille. Sodalla on myös talousvaikutuksia. Ne ovat toki toissijaisia inhimillisen kärsimyksen rinnalla, mutta niitäkin on hyvä pohtia.

Talousennusteiden tekeminen tässä vaiheessa on erittäin vaikeaa, kun tilanne elää ja uusia uutisia tulee koko ajan. Mutta selvää on, että sota vaikuttaa myös suomalaisten kotitalouksien taloustilanteeseen. Sota heikentää kuluttajien ja yritysten luottamusta yleisesti, mutta veikkaan, että Suomessa vielä keskimääräistä enemmän. Meillä on oma vaikea historiamme Venäjän kanssa ja vaikka ei sotaa olisi itse kokenutkaan, on ihmisillä muistissa itsenäisyyspäivinä katsotut Tuntemattomat Sotilaat ja veteraanien tarinat.

Yksi nopeimmista sodan vaikutuskanavista suomalaisiin perheisiin tulee inflaation kautta. Jo ennen sotaa inflaatio oli kiihtymässä ja uhkaamassa kuluttajien ostovoimaa. Nyt ostovoiman pienentyminen tänä vuonna näyttää vääjäämättömältä. Ansiotasot nousevat arvioiden mukaan noin 2,5–3 %, mutta hinnat noussevat selvästi tätä enemmän.

Helpotusta kotitalouksien tilanteeseen tuo se, että koronakriisin aikana suomalaisille kotitalouksille on jäänyt paljon säästöjä. Ei toki kaikille, mutta monelle kyllä. Nyt näitä säästöjä voidaan käyttää kohonneisiin bensakuluihin ja sähkölaskuihin ilman, että muuta kulutusta tarvitsee välttämättä vähentää.

Hintojen noususta valtaosa on ainakin toistaiseksi tullut energian hintojen noususta. Sodan myötä energian hinta pysynee korkealla selvästi aiemmin odotettua pidempään. Paljon riippuu myös siitä, mitä tapahtuu Venäjän ja Euroopan väliselle energiakaupalle. Toistaiseksi öljyä edelleen tuodaan ja kaasu virtaa Venäjältä, mutta riskit häiriöille tai kaupan loppumiselle ovat suuret. Tämän tapahtuessa energian hinta nousisi entisestään.

Sodan myötä myös ruoan hinnan odotetaan nousevan, sillä Venäjä ja Ukraina ovat merkittäviä viljan viejiä. Lisäksi mm. kohonneet lannoite- ja kuljetuskustannukset heijastuvat viiveellä ruoan hintaan. Huoltovarmuuden noustessa sodan myötä arvoon arvaamattomaan, soisi myös suomalaisen maanviljelijän saavan työstään kelpo korvauksen.

Mitä hintojen nousuun tulee, ollaan aika lailla Maslowin tarvehierarkian alaportailla ja aivan perustarpeissa, kun asumisen, lämmityksen ja ravinnon hinnat nousevat. Mutta meillä sentään edelleen on koti mitä lämmittää ja kaupoissa ruokaa. Monella ukrainalaisella ei enää ole.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Teksti on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.