Työnteko eläkkeellä – pakkopullaa vai mielekkyyttä elämään?

Niin omat kuin kavereidenikin vanhemmat ovat siirtyneet viime vuosina eläkkeelle, kukin vuorollaan. Kun olen heidän kanssaan jutellut, valtaosa on odottanut eläköitymistä innolla. Yleensä toiveena on ollut siirtyä eläkkeelle mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Toisaalta olen törmännyt myös muutamaan ”supersenioriin”, jotka ovat jatkaneet työntekoa eläkeiän täytyttyä. Onpa yksi jopa ryhtynyt toteuttamaan intohimoaankin ja perustanut oman startup-yrityksen.

Varhainen eläköityminen houkuttaa, mutta työintoisia eläkeläisiäkin löytyy entistä enemmän

Tilastot tukevat arkikokemustani. Tuoreen tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa 50-64 -vuotiaista oli ainakin jossain määrin leikitellyt ajatuksella, että lähtisi eläkkeelle jo ennen varsinaista eläkeikäänsä. Varhainen eläköityminen siis houkuttaa. Toisaalta yli puolet voisi harkita työnteon jatkamista vanhuuseläkkeellä. Erityisesti tilapäistä tai osa-aikaista työntekoa pidettiin harkinnan arvoisena.

Eläketurvakeskuksen eläkeläisten taloudellista hyvinvointia kartoittavan tutkimuksen mukaan nämä työintoiset eläkeläiset ovat kyllä vähemmistöä, mutta eivät kuitenkaan enää mitään harvinaisuuksia. Tutkimuksen mukaan noin 14 % 63-74 -vuotiaista vanhuuseläkeläisistä käy työssä. Yleisintä työssäkäynti on miehillä, korkeasti koulutetuilla ja yrittäjillä. Valtaosa ilmoitti tekevänsä töitä tilapäisesti, säännöllistä kokoaikatyötä tekevien määrä oli selvästi pienempi.

Ikääntyneiden työssäkäynti globaali ilmiö

Ikääntyneiden työssäkäynti on lisääntynyt ja se on globaali ilmiö. Yli 65-vuotiaiden työllisyysaste on kasvussa monessa maassa, näin myös Suomessa. Kansainvälisessä vertailussa yli 65-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa OECD-maiden keskitasoa matalammalla, mutta toisaalta Euroopan keskiarvoa korkeammalla. Pohjoismaisista verrokeista silmään osuu Islanti, jossa lähes 40 % yli 65-vuotiaista tekee töitä.

Varttuneemman väen korkea työllisyysaste vaihtelee maittain paljon. Korkean työllisyysasteen maiden joukossa on niin rikkaita (Japani, USA, Norja) kuin köyhempiäkin maita (Indonesia, Kolumbia, Intia). Maan elintaso ei siis ainakaan yksistään tunnu selittävän työntekoa varttuneemmalla iällä.

Töitä tehdään, koska se on mielekästä

Mikä siis saa eläkeikäiset jatkamaan työelämässä - taloudellinen pakko vai jotkut muut syyt? Tätä kysyttiin myös Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa. Kuva on selvä: Suomessa valtaosa töitä tekevistä eläkeläisistä tekee töitä, koska kokee sen mielekkääksi. Vastaajien keskuudessa ei-taloudelliset motiivit koroistuivat: lähes 80 % ilmoitti tärkeimmäksi syyksi työn mielenkiinnon, 60 % työn tuomat sosiaaliset suhteet. Taloudellisen pakon syyksi mainitsee noin 20 % vastaajista – selvä vähemmistö, mutta ei toki ihan merkityksetön osuus sekään.

Moni näkee tämän eläkeläisten lisääntyvän työskentelyn uhkana tai vähintäänkin kehityksen takapakkina. Onhan eläkejärjestelmä yksi hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeimmistä aikaansaannoksista ja se mahdollistaa työelämästä pois siirtymisen vuosikymmenien puurtamisen jälkeen.

Mutta kuvan ei tarvitse olla näin mustavalkoinen. Eläkkeellä työnteko voi olla mieluisaa, kuten kyselytkin osoittavat. Työnteko auttaa ylläpitämään sosiaalisia suhteita ja kognitiivisia kykyjä – molemmat tärkeitä tekijöitä oman hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi se tuo mukavaa lisätulovirtaa tasaamaan sitä tulojen pudotusta, joka eläkkeelle jäädessä vääjäämättä odottaa. Myös valtiontalous kiittää, kuten valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki tuo esiin budjettiriihen esityksessään.

Kaikille työnteko eläkkeellä ei toki sovi vaikkapa terveydellisistä syistä tai yksinkertaisesti siitä syystä, että vapaa-aika tuntuu mielekkäämmältä. Ja vaikka työhaluja olisi, ei välttämättä sopivaa työtä kaikille löydy.

Itse näen (tunnustettakoon, että omaan eläkeaikaan on vielä pitkä aika) että työnteko eläkkeellä on yksi harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Vaihtoehto, jota ehkä aiemmin ei ole pahemmin korostettu, mutta tulevaisuudessa se voi olla entistä yleisempää. Parhaimmillaan se ei ole pakkopullaa, vaan positiivinen kokemus, joka sosiaalisten ja kognitiivisten etujen lisäksi parantaa myös tekijänsä taloudellista hyvinvointia.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden blogissa 21.1.2020.