Suomalaiset ovat omistusasujakansaa - onko se totta ja mitä siitä seuraa?

Yksittäisiä maita katsottaessa Suomi sijoittuu itse asiassa omistusasumisen osuudessa häntäpäähän. Valtaosassa Euroopan maista omistusasuminen on yleisempää. Koko keskiarvoa laskee se, että isoista maista Ranskassa ja etenkin Saksassa omistusasuminen on keskimääräistä vähemmän suosittua. Itseäni ainakin tämä tilasto hieman yllätti. Olin kuvitellut Suomen sijoittuvan korkeammalle.

Kannattaako omistusasuminen?

Yksi ikuisuuskysymys on, kannattaako asua omassa asunnossa vai vuokralla? Tämä tuntuu myös jakavan mielipiteitä vahvastikin ja netti on pullollaan palopuheita molempien puolesta ja vastaan. Itse ajattelen, että tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta (sori, tylsä mielipide), vaan ”oikea vastaus” riippuu kysyjän omasta tilanteesta. Onko elämäntilanne ja asuinpaikka vakiintuneet vai onko lähiaikoina mahdollinen muutto näköpiirissä? Arvostaako omistamista? Kuinka paljon haluaa itse hallinnoida kotiaan? Haluaako ja onko mahdollisuuksia ottaa velkaa? Minkälaisia omistus- ja vuokrakoteja on halutulla alueella tarjolla ja mihin hintaan. Ja niin edelleen.

Se hyvä puoli omistusasumisessa vuokra-asumiseen verrattuna kuitenkin on, että se kerryttää varallisuutta. Monella tämä säästämisen muoto tapahtuu ”vähän vahingossa” lainanlyhennysten myötä. Säästäminen jää helposti muuten tekemättä.

Koko varallisuutta ei kannata sitoa asuntomarkkinoille – etenkään taantuvilla alueilla

Yksi omistusasumisen varjopuoli on kuitenkin se, että suomalaisten varallisuus on vahvasti keskittynyt asuntoihin. Lainanlyhennysten ohella moni ei ole ehkä pystynyt tai halunnut säästää muihin sijoituskohteisiin. Tällöin varallisuus jää helposti yksipuoliseksi ja riskit ovat siten myös merkittäviä. Joskus taannoin oli vielä vallalla ajatus, että ”oma koti on vanhuudenturva”. Sitä se ei enää ole, etenkään muuttotappioalueilla. Suomesta löytyy monia paikkakuntia, joissa asuntojen hinnat eivät ole nousseet 15 vuoteen.

Asuntosäästämisen ohella kannattaa säästää myös muihin kohteisiin. Tämä pätee kaikkialla, mutta erityisesti muuttotappioalueilla. Paradoksaalista kyllä, Säästöpankin taannoinen säästämisbarometri kertoo tilanteen olevan päinvastainen. Pienillä paikkakunnilla säästetään isoja paikkakuntia vähemmän muihin kohteisiin.

Jos omistusasuminen kiinnostaa, uskaltaako nyt ostaa?

Toinen kysymys, mikä ekonomistilta usein kysytään, on se, että uskaltaako nyt ostaa asunnon. Moni lähtee etsimään ”oikeaa” vastausta tämän hetken markkinatilanteesta, asuntojen hinnoista ja korkotasosta. Itse asettaisin ensisijalle kuitenkin omat tarpeet ja oman taloudellisen tilanteen.

Jos oma talous on kunnossa, niin asunnon ostamisen ajankohta voi hyvinkin olla nyt otollinen. Jälkiviisaushan tähän toki vasta tuo varmuuden. Asuntojen hinnat ovat laskeneet, joten oma unelmakohde irtoaa nyt todennäköisesti edullisemmin kuin pari vuotta sitten. Myös korkotaso on todennäköisesti laskemassa tänä vuonna.

Pienenä lisäbonuksena asunnon ostajan varainsiirtovero aleni vuoden alussa, mikä osaltaan hieman helpottaa asunnonostajan taloudellista taakkaa. Säästöpankin tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 18 % asunnon ostoa haaveilevista sanoo, että varainsiirtoveron lasku on vauhdittanut ostopäätöstä. Vaikutus ei siis ole järin suuri suomen hyytyneiden asuntomarkkinoiden näkökulmasta, mutta pientä plussaa kuitenkin.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.