Suomalainen ei puhu eikä pukahda, ainakaan rahahuolistaan

Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti vaikeita monelle. Hinnat ovat nousseet nopeammin kuin vuosikausiin, ja korkojen nousu on kasvattanut lainanhoitokuluja monessa perheessä. Moni hyvätuloinenkin on joutunut miettimään, mihin kaikkeen rahat riittävät.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että tilanne on nyt vakautunut ja muuttumassa parempaan suuntaan. Hintojen nousu on rauhoittunut ja ruoan sekä energian hinnat ovat jopa pienessä laskussa. Palkankorotuksia on saatu ja kuluttajien ostovoima kasvaa jälleen. Korkojen lasku helpottaa velallisten tilannetta. Säästöt ja sijoituksetkin ovat tuottaneet viime aikoina hyvin.

Toki tilanne ei ole kaikille yhtä auvoinen. Työllisyystilanne on heikentynyt ja työttömyys on kohdannut entistä useampaa viime kuukausien aikana. Työmarkkinoiden tilanne todennäköisesti heikkenee vielä tovin, ennen kuin kääntyy paremmaksi. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat tuoneet haasteita monelle jo valmiiksi hauraassa taloudellisessa tilanteessa olevalle.

Vaikka oma taloustilanne olisikin parantumassa, ovat viime vuodet saattaneet jättää jälkensä. Monessa perheessä on jouduttu käyttämään aiempia säästöjä ja siksi taloustilanne voi nyt olla hauras, jos kaikki puskurisäästöt on syöty. Monelle on voinut kerääntyä hoitamattomia laskuja ja maksuhäiriömerkintöjen määrä onkin Suomessa kasvussa. Vaikka asuntolainojen nostot ovat vähentyneet selvästi, kotitalouksien kulutusluottojen määrä on jatkanut kasvuaan. Tämä kertonee siitä, että osa on turvautunut kulutusluottoon arjesta selvitäkseen.

Taloushuolista puhuminen on vaikeaa, mutta tärkeää

Säästöpankin tuoreessa kyselytutkimuksessa kartoitettiin ihmisten rahatilannetta ja suhtautumista talousvaikeuksiinsa. Sen mukaan enemmistöllä suomalaisista taloustilanne on tasapainossa ja säästöpuskuriakin löytyy. Mutta haasteitakin on ja esimerkiksi lähes 20 % vastaajista arvioi kuluttavansa yli varojensa.

Merkillepantavaa oli myös se, että 30 % vastaajista oli sitä mieltä, että ei kehtaa kertoa edes omille läheisilleen taloushaasteistaan. Läheisille kertominen on erityisen vaikeaa miehille ja nuorille. Yli 50-vuotiaat sen sijaan häpeilevät vähemmän. Tämä oli mielestäni hieman yllättävää, kun yleisesti tuntuu, että nuoret ovat paljon avoimempia puhumaan vaikeistakin asioista.

Raha-asiat koetaan usein syvästi henkilökohtaisina, joten on ymmärrettävää, että talousongelmista ei haluta julkisesti huudella. Mutta se, että joka kolmas ei kehtaa kertoa edes läheisilleen, on mielestäni huolestuttavaa.

Asioiden murehtiminen ja märehtiminen yksin harvoin auttaa asiaa. Yksin selviäminen tuntuu kuitenkin olevan suomalaisille luontaista. Kun kysyimme, mistä ihmiset ensisijaisesti toivoisivat saavansa apuja oman talouden hallintaan, sai vastaus ”Haluaisin etsiä tilanteeseen ratkaisuja itse, ilman apua” selvästi eniten mainintoja. Läheiset ja julkistahon velkaneuvojat jäivät selvästi taakse. Miehissä korostui halu selvitä tilanteesta itse, naiset sen sijaan kääntyisivät mieluiten julkisen velkaneuvojan pakeille.

Taloushuolet voivat vaikuttaa erittäin kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin. Tutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet, että ylivelkaantuminen lisää sairastavuuden riskiä. Raha-asioista kannattaa puhua ääneen ja hakea apua. Vertaistukea voi myös saada uudesta Raharemontti-sarjasta, jossa tavalliset suomalaiset avautuvat taloushuolistaan ja niihin etsitään apuja yhdessä asiantuntijan kanssa.

Säästöpankkiryhmä on mukana yhteistyökumppanina Raharemontti-ohjelmassa. Raharemontti nähdään Nelosella ja Ruudussa tiistaisin klo 20.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Taloustaidon blogissa.