Hintojen nousu on rauhoittunut selvästi – olethan huomannut sen?

Inflaation huiput Suomessa nähtiin vuoden 2022 lopulla. Sen jälkeen inflaatio on rauhoittunut nopeasti. Kun inflaatio oli korkeimmillaan lähes 10 %:ssa, on se nyt painunut jo reiluun 1 %:iin. Lainojen korot selittävät nykyisestäkin inflaatiosta valtaosan, joten velattomalle kotitaloudelle inflaatio on selvästi matalampi, 0,5 %:ia. Hintojen nousun rauhoittuminen on erittäin hyvä asia kuluttajien ostovoiman kannalta. Merkittävistä kulutuseristä ruoan ja liikenteen hinnat ovat itse asiassa jopa pienessä laskussa vuodentakaisesta.

Hintojen nousu huolestuttaa yhä

Arkikokemukseni mukaan hintojen nousu huolestuttaa silti edelleen ihmisiä ja kahvipöytäkeskusteluissa se nousee yhä usein esiin. Huhti-toukokuussa tehdyssä EU-tasoisessa Eurobarometri-kyselyssä havaittiinkin, että hintojen nousu on EU-kansalaisten suurin omaa maata koskeva huolenaihe. Suomessa huolten Top 3:ssa olivat lähes yhtä suurilla osuuksilla julkinen velka, Suomen yleinen taloustilanne ja hintojen nousu. Inflaatio siis huolestuttaa niin EU:ssa kuin Suomessakin.
Tilastokeskuksen kuukausittain tekemässä Kuluttajien luottamus -kyselyssä kysytään vastaajien arviota toteutuneen inflaation tasosta. Tällä hetkellä suomalaiset ajattelevat inflaation olevan reilut 5 %, kun todellisuus on tosiaankin vain reilu 1 %. Moni kokee siis inflaation noin 4 prosenttiyksikköä todellista korkeammaksi. Tämä on sinänsä ihan tyypillistä, sillä pitkässäkin juoksussa kuluttajilla on tapana yliarvioida hintojen nousuvauhti. Yliarvioinnin määrä on nyt kuitenkin poikkeuksellisen suuri, sillä vuodesta 1995 lähtien kuluttajat ovat yliarvioineet inflaation keskimäärin noin 1,5 % yläkanttiin.

Onko inflaation yliarviointi ongelma?

Keskuspankit seuraavat tarkalla silmällä niin markkinoiden, ammattimaisten talousennustajien kuin kuluttajienkin inflaatio-odotuksia. Heidän toiveenaan on pitää inflaatio-odotukset aisoissa, sillä ne voivat vaikuttaa niin tulevaisuuden toteutuneeseen inflaation kuin rahapolitiikan välittymiseenkin. Jos siis keskuspankkiireilta kysytään, niin he varmasti kokevat inflaation yliarvioinnin ongelmaksi, tai vähintäänkin asiaksi, jonka soisi korjautuvan.

Ihmisten oman taloudenpidon kannalta pahempiakin virheitä voi varmasti tehdä, kuin arvioida mennyt inflaatio yläkanttiin. Toisaalta taloudelliset päätökset on hyvä tehdä mahdollisimman rationaalisin perustein. Periaatteessa odotus korkeasta inflaatiosta voisi saada kuluttajat aikaistamaan ostopäätöksiään, jos odotuksissa on, että hankittavan kohteen hinta nousee tulevaisuudessa. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin enemmänkin siltä, että ihmisten huoli inflaatiosta tekee heidät turhankin varovaisiksi ja huolestuneiksi. Kuluttajien luottamus Suomessa on matalalla tasolla ja esimerkiksi aikomukset hankkia kestokulutustavaroita on matalalla. Tanskalaisessa tutkimuksessa onkin havaittu, että kuluttajien pessimismi linkittyy inflaation yliarviointiin*.

Ostovoima kasvaa jälleen

Me ekonomistit seuraamme yleensä hintojen muutosta, tyypillisesti verrattuna vuoden takaiseen. Arjessaan ihmiset kiinnittävät ehkä kuitenkin enemmän huomioita hintojen tasoon kuin niiden muutoksiin. Ja on totta, että hinnat ovat inflaatiopiikin jäljiltä keskimäärin noin 18 % korkeammalla kuin ennen inflaation kiihtymistä. Kokemus siitä, että ”hinnat vain nousevat” on siten ymmärrettävää.

Mutta myös ihmisten tulot ovat olleet kasvussa viime aikoina. Tällä hetkellä kotitalouksien tulot kasvavat keskimäärin hintojen nousua enemmän. Kuluttajien ostovoima on siis kasvussa, mikä on hyvä uutinen. Odotamme tämän myönteisen kehityksen myös jatkuvan, ja hiljalleen inflaatiopyrähdyksen aiheuttama kuoppa kuluttajien ostovoimassa kuroutuu umpeen.

*econstor.eu/handle/10419/227862