Pk-yritykset kipuilevat vihreän siirtymän kanssa – ei ehkä kannattaisi!

Vihreä siirtymä on nyt hittijuttu, jolle Ukrainan sota antoi lisäpontta. Vihreälle siirtymälle ei taida olla vielä yksiselitteistä määritelmää, mutta itse miellän sen tarkoittavan siirtymää pois fossiilisten energialähteiden luomasta taloudesta kohti vihreään energiaan nojaavaa taloutta. Toki kyse on paljon muustakin kuin taloudesta, mutta oma fokus on työni puolesta taloudessa. Kyse on isosta rakenteellisesta muutoksesta.

Omassa ekonomistikuplassa tuntuu siltä, että vihreän siirtymän luomat mahdollisuudet ovat nousseet entistä enemmän tapetille. Siinä kun muutama vuosi sitten keskityttiin uhkiin, on nyt fokus siirtynyt vihreän siirtymän tuomiin mahdollisuuksiin. Juurisyyt (ilmastonmuutos ja luontokato) ovat toki valtavia uhkia koko ihmiskunnalle, mutta uhan torjunta tarjoaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Suomelle on avautumassa ”mahdollisuuksien ikkuna”. Jos onnistumme hyvin vihreässä siirtymässä, voi se tarjota meille uudenlaisia kasvumahdollisuuksia ja työpaikkoja tulevaisuudessa. Ja niitä jos mitä Suomen vanheneva kansantalous tarvitsee.

Toki vihreä siirtymä koettelee eri yrityksiä eri tavoin. Jotkut yritykset menettävät asemaansa ja poistuvat markkinoilta. Mutta myös uusia yrityksiä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia vanhoillekin yrityksille syntyy.

Tällä hetkellä erilaisia vihreän siirtymän investointeja suunnitellaan ja tehdään Suomessa jo todella paljon. Tästä kertoo esimerkiksi EK:n kokoama lista vihreistä investoinneista ja Suomen tuulivoimayhdistyksen lista tuulivoimahankkeista*. Kaikki nämä investoinnit eivät varmastikaan toteudu, saatikka osoittaudu kultakaivoksiksi. Mutta aivan uudenlaisia mahdollisuuksia on nyt tarjolla.

Isot näkevät mahdollisuuksia, pienet uhkia

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ja MDI Public Oy:n tuore selvitys** käsittelee Suomen mahdollisuuksia vihreässä siirtymässä. Yleisesti ottaen ne ovat hyvät; meillä on koulutettua työvoimaa, insinööriosaamista, tilaa tuulivoimaloille jne. Mutta sopeutumista se vaatii. Yllä mainitusta selvityksestä nousee esiin myös mielenkiintoinen yksityiskohta. Suuremmissa yrityksissä vihreä siirtymä koetaan positiivisena kasvumahdollisuuksien luojana. Pienemmät yritykset sen sijaan kokevat siirtymän enemmän uhkana.

Tämä on erittäin ymmärrettävää. Vihreä siirtymä on ”iso möhkäle” sulatettavaksi ja siihen liittyy paljon termistöä ja sääntelyn uhkaa. Vihreä siirtymä voi tarkoittaa uuden oppimista, ehkä oman liiketoimintastrategian muuttamista, kouluttautumista, lisäraportointia, investointeja jne. Kuten PTT:n ja MDI:n tutkimusraportissakin todetaan: ” Vihreä siirtymä vaatii myös entistä ammattitaitoisempaa yrittäjyyttä Suomessa”.

Tämä kaikki tulee sen päälle, että moni yrittäjä on ollut viime vuodet kovilla. Korona, sota ja energiakriisi ovat vaatineet monelta yrittäjältä paljon huomiota, ja arjen tunnit ovat voineet kulua enemmänkin tulipalojen sammuttamiseen. On myös luonnollista, että isommat yritykset, joissa on enemmän resursseja käytettävissä, ovat etulinjassa vihreän siirtymän toimissa.

Mutta toivottavaa olisi, että myös pk-yritykset katsoisivat vihreää siirtymää ”mahdollisuuksien linssien kautta”. Yritykset ovat toki erilaisia. Joitain vihreä siirtymä koskettaa enemmän, joitain vähemmän. Jotkut ovat eturintamassa, toisilla vaikutukset näkyvät vasta ketjun seuraavissa vaiheissa. Mutta kannustan jokaista pk-yritystäkin miettimään, mitä mahdollisuuksia tai uhkia vihreä siirtymä omalle liiketoiminnalle tuo. Tietoa kannattaa etsiä ja aiheen tiimoilta verkostoitua. Tähän mahdollisuuteen on hyvä tarttua, näitä on harvoin tarjolla!

* https://ek.fi/tutkittua-tietoa/vihreat-investoinnit/

https://tuulivoimayhdistys.fi/tuulivoima-suomessa/kartta

**https://valtioneuvosto.fi/-//10616/selvitys-suomen-tyomarkkinat-ja-ammatit-pystyvat-sopeutumaan-vihreaan-siirtymaan-korkean-osaamisen-ja-asiantuntijatyon-tarve-kasvaa

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.