Piittaamattomuus korkotasoista kuuluu hyvinvoinnin peruspilareihin

Koroista on kirjoitettu tänä keväänä paljon. Päivän luetuimmat otsikot ovat usein olleet: ”Euriborit kääntyvät laskuun kesällä” tai ”Keskuspankki lykkää koronlaskua”. Moni pitää korkoennusteita tarkkaan silmällä. Toki korot ovatkin taloudelle tärkeitä – korothan ovat rahan hinta – eli hinta sille, että lainan antaja suostuu lainaamaan rahat sitä tarvitsevalle. Korkotasolla on talouden kehitykselle suuri merkitys, sillä laskeva tai alhainen korkotaso on omiaan piristämään tai kasvattamaan investointihalukkuutta. Korkeampi korkotaso puolestaan jarruttaa kiihtyvää taloutta kun inflaatio on nousussa ja talous ylikuumenemassa. Mutta onko korkotason jokapäiväisestä tarkkailusta kuitenkaan tavalliselle ihmiselle kovinkaan paljoa hyötyä?

Korkoja kannattaa miettiä, kun tekee taloudessaan isoja päätöksiä: ostaa asunnon tai tekee muun suuren hankinnan, jonka rahoittamiseen tarvitaan lainaa.  Silloin on aika arvioida, minkä kokoinen luotto omaan taloustilanteeseen on järkevää ottaa, ja miten sen kanssa selviytyisi eri korkotasoilla. Toinen totuuden hetki korkojen suhteen on talletuksen tekeminen, jolloin esimerkiksi määräaikaistalletukselle maksettava korko kertoo sijoituksen tuoton. Silti korkoakin tärkeämpää on miettiä oman talouden kokonaisuus. Tärkeintä on miettiä, millaisen lainan kanssa voi elää itselleen mieluista elämää ja nukkua yönsä rauhassa, vaikka korko nousisi nykyisestä? Entä paljonko säästöistä on laitettu matalariskisiin talletuksiin ja paljonko tuottavampiin, pitkän aikavälin sijoituskohteisiin? Miten voi hyödyntää korkoa korolle -ilmiötä pitkällä tähtäimellä?

Näissä asioissa pankin asiantuntijan tärkein tehtävä on toimia talouden tulkkina ja personal trainerina. Kuunnella asiakkaan toiveita ja tavoitteita oman talouden suhteen, kertoa faktat, haastaa ja kannustaa. Asiakkaan tulee aina voida luottaa 100 % varmuudella oman pankin toimintaan. Luottamuspääoma onkin pankin tärkein pääoma, ja luottamusta kannattaa vaalia molempiin suuntiin: pankki voi luottaa asiakkaan kertomaan, ja asiakas voi luottaa turvalliseen asiointiin ja siihen, että pankki antaa asiakkaalle hänen parhaan etunsa mukaisia neuvoja. Luottamus on tärkeää myös taloudelle laajemmin: kun luotamme tulevaan, uskallamme investoida. Ja kun on uskallusta investoida, syntyy kasvua.

Viime vuosina ehdimme tottua poikkeuksellisen alhaisiin korkoihin. On ymmärrettävää, että kun korot ja samalla kaikki muutkin arjen kustannukset ovat inflaation myötä kohonneet, on moni taloustilanteesta huolissaan. Stressikäyrän ei kuitenkaan kuuluisi kohota korkealle nykyiselläkään korkotasolla, kun talouden perusta on kunnossa ja laina on mitoitettu omaan maksukykyyn sopivaksi. Nykyiset, noin neljän prosentin korot ovat terveessä taloudessa normaalia.

Mitä sitten, jos korot nousevat tai laskevat 20 vuoden asuntolainan aikana? Ihmisen elämässä on valtavan tärkeitä asioita: perhe, läheiset, terveys ja hyvinvointi laajasti. Korkodesimaalien tarkkailu ei ole yksi niistä. En tietenkään tarkoita, että oman talouden voisi jättää retuperälle tai riskeihin ei tarvitsisi varautua, vaan pikemminkin sitä, että kokonaisuus ratkaisee. Kuten yksi tai kaksi herkutteluhetkeä ei kaada terveellistä ruokavaliota, myös taloudessa ratkaisevinta on lainan kokoluokan sovittaminen omaa maksukykyyn, riskeihin varautuminen ja säästämisen automatisoiminen pitkällä aikavälillä. Korkomarginaalin desimaaleilla tai talouden luonnollisella korkovaihtelulla on kokonaisuuden kannalta minimaalinen merkitys. Jos stressi koroista tai talousasioista kuitenkin nostaa päätään tai oma talous ajautuu ahtaalle, älä jää yksin. Me pankissa olemme niitä(kin) tilanteita varten, tukemassa asiakkaidemme taloudellista hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

Martti Hakala toimii henkilöasiakasliiketoiminnan liiketoimintajohtajana Säästöpankkikeskuksessa. Hän kokee elämäntehtäväkseen finanssialan parhaan palvelun tuottamisen ja suomalaisten vaurastuttamisen. Vapaa-ajallaan Martti liikuttaa itseään toisinaan kuntosalilla, toisinaan taas padelkentällä tai hiihtoladuilla.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.