Piika Hedvig Nyströmin talletus Säästöpankkiin oli historiallisesti tärkeä

Suomen ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun ja pankin ensimmäinen tilitapahtuma oli kauppaneuvos Gestrinin piikatytön Hedvig Nyströmin kuuden rahan talletus. Säästöpankin perustaminen Suomeen oli merkittävä askel, sillä se teki rahan tallettamisen ja lainanoton mahdolliseksi myös tavalliselle kansalle.

Säästöpankin aate oli syntynyt muutama vuosikymmen aiemmin Britanniassa, jossa se oli vastavoima yhteiskunnan murrokselle. Teollisuuden kasvu oli luonut etenkin kaupunkeihin köyhän kansanosan, ja aatteen tavoitteena oli parantaa tavallisen työntekijän taloudellista asemaa. Aate tuli Pohjoismaihin 1820-luvun alussa ja Suomeen sen toi apteekkari ja teollisuusmies John Julin.

Rahapalkasta säästöön kuusi rahaa

Piika Hedvig Nyström edusti tavallista kansaa, jolle säästäminen oli vallankumouksellista. 1820-luvulla oli yleistä, että palkka maksettiin myös muina etuina kuin rahapalkkana. Siksi rahapalkasta ei helposti jäänyt mitään säästettävää. Toisaalta piian palkkaan sisältyi yleensä täysi ylöspito, mikä tarkoitti ruokaa, hamekangasta ja joskus jopa nahkaa kenkien teettämistä varten, mikä vähensi elämisen kuluja.

Sukututkija Juha Vuorela perehtyi Hedvigin tarinaan ja kertoi, että palkansaajan edut olivat tuohon aikaan vaatimattomat.

– Vauraissa taloissa on voinut saada jouluna tai pois lähtiessä ylimääräisen korvauksen työstä, kertoo Vuorela.

Hedvigin tallentama kuusi rahaa vastaa nykyrahassa noin 40 euroa. Sillä sai siihen aikaan noin tynnyrillisen perunoita.

– Kymmenen rahaa riitti puolestaan jo makuuhyttiin Tukholmaan, kertoo Vuorela sen aikaisesta hintatasosta.

Talletuksella symboliarvoa

Piian tekemä rahatalletus on Vuorelan mukaan symbolinen, sillä se tarkoitti sitä, että säästämisen aate syntyi tuolloin Suomeen.

– Esimerkin voimalla yritettiin kannustaa tavallinen kansa säästämään, kuvailee Vuorela.

Piika Hedvig Nyström on Suomen Säästöpankin tarinassa tärkeä henkilö: se antoi kasvot tavallisen kansan säästämiselle, vaikka emme koskaan saa tietää, miten Hedvig lopulta säästämisessä onnistui. Sukututkija Vuorelan mukaan hän kuoli lapsettomana ja naimattomana vuonna 1857.

Tämän päivän yhteiskunnassa voimme kuitenkin nähdä hedvigiläistä asennetta. Kuten eräs asiakkaamme kirjoitti:
”Ei tarvitse olla rikas tai varakas säästääkseen ja pienestäkin voi kerryttää isomman summan, ja vaurastuminen on mahdollista oikeasti kaikille suomalaisille”.

Tarina Hedvig Nyströmistä, Säästöpankin ensimmäisestä asiakkaasta jatkuu juhlavuoden ajan. Hedvigin henki elää Säästöpankeissa edelleen. Olemme suomalaisten taloudellisen hyvinvoinnin tukena tänäkin päivänä ja se on tavoitteemme myös jatkossa.