Korona kurittaa nuoria aikuisia taloudellisesti – näillä vinkeillä turvaat selustasi

Tilastojen mukaan nuorten ikäluokkien saamat palkkatulot ovat koronan aika tippuneet muita ikäryhmiä enemmän, ja he ovat joutuneet turvautumaan muita enemmän Kelan työttömyysetuuksiin. Nuorilla on ymmärrettävästi ehtinyt kertyä vanhempia ikäluokkia vähemmän puskurivaroja, joten tulojen pudotus näkyy ja tuntuu nopeasti omassa arjessa.

Näin on käynyt aiemminkin. Esimerkiksi finanssikriisin jälkeen vastavalmistuneiden työllisyys laski ja nuorimpien kotitalouksien käytettävissä olevat tulot laskivat muita ikäryhmiä enemmän. Kotimainen ja kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että taantuman aikaan valmistuneiden tulotaso jää pitkäksi aikaa onnekkaampia ikäryhmiä matalammalle tasolle. ”Sillä on siis merkitystä, mihin taloussuhdanteen saumaan satut valmistumaan. Kuulostaa kovin epäreilulta”, lausuu Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen.

Nuorten huoli toimeentulosta on lisääntynyt

Nuorten huoli toimeentulostaan näkyy Mikkosen mukaan myös Säästöpankin vastikään julkaisemassa Säästämisbarometritutkimuksessa. Sen mukaan 41 % nuorista (18-29v) on peloissaan siitä, onko heillä vakituinen työpaikka muutaman vuoden päästä. Koko väestöstä samaa pelkoa kokee 23 %. Viime vuonna puuttuva työpaikka pelotti 30 %:ia nuorista, joten kasvua vuodentakaisesta on tullut paljon. Samaan aikaan barometri kertoo, että nuoret kokevat vakituisen palkkatyön erittäin tärkeäksi asiaksi (50 % vs. 20 % koko väestö). ”Vaikuttaa siis siltä, että nuoret edelleen arvostavat vakituista työpaikkaa ja sen tuomaa säännöllistä toimeentuloa”, summaa Mikkonen.

Nuoret eivät ole vaipuneet epätoivoon

Mitä oman talouden hoitoon tulee, nuoret eivät kuitenkaan ole vaipuneet epätoivoon vaan ovat ”ottaneet härkää sarvista”. Säästämisbarometrin mukaan koronakriisi on saanut erityisesti nuoret suunnittelemaan talouttaan aiempaa enemmän (34 nuoret % vs 27 % koko väestö). Lisäksi nuoret aikovat aloittaa tai lisätä säästämistä/sijoittamista selvästi koko väestöä enemmän (63 % vs. 40 % koko väestö). Nuoret myös pitävät säästämistä erittäin tärkeänä muita ikäryhmiä useammin.

Mikkonen uskoo, että herätys oman talouden suunnitteluun on varmasti tullut monelle pakon sanelemana, kun tulotaso on pudonnut ja töitä ei löydy. Mutta optimistisin silmin katsottuna oman talouden suunnittelu on hyvä juttu, joka kantaa hedelmää myös tulevaisuudessa vaikeiden aikojen mentyä ohitse. Se kirkastaa näkemyksen siitä, mistä rahaa tulee, mihin se oikeasti menee ja onko omassa taloudenhallinnassa jotain petraamisen paikkoja. Se voi myös lisätä tunnetta siitä, että asioihin voi vaikuttaa, mikä voi parhaimmillaan olla varsin voimaannuttava tunne. Säästämisbarometri paljasti nimittäin, että ne ihmiset, jotka kokivat voivansa vaikuttaa omaan taloudelliseen asemaansa, olivat myös onnellisempia.

Pääekonomistin vinkit nuorille aikuisille

Mikkosen mukaan työpaikan löytyminen taloudellisesti vaikeina aikoina voi olla haastavaa. Ei kannata kuitenkaan luovuttaa ja hyvä on myös muistaa, että kaikki työkokemus on arvokasta. Jos ei töitä löydy, ajan voi hyödyntää opiskelemalla ja kartuttamalla siten osaamistaan. Ja vaikka työpaikka olisikin löytynyt, kouluttautuminen ja osaamisen ylläpitäminen ovat tämän päivän työelämässä erittäin tärkeitä. ”Harvalla työura kulkee täysin nuorena mietittyjen nuottien mukaisesti, vaan matkan varrella tulee erilaisia yllätyksiä ja uusia mahdollisuuksia, niille kannattaa pitää mieli avoimena”, muistuttaa Mikkonen.

Vaikka nyt monella on taloudellisesti vaikeat ajat, oman talouden pitkäjänteinen suunnittelu kannattaa. Oman talouden osalta kannattaa Mikkosen mielestä pohtia ainakin seuraavia asioita:

• Mistä rahaa tulee ja voisiko sitä saada jostain lisää? Mieti myös vaihtoehtoisia tulonlähteitä perinteisen palkkatyön lisäksi. Nykyään esimerkiksi sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia tarjota osaamistaan tai tekemiään tuotteita matalalla kynnyksellä muille.
• Mihin rahaa menee? Kuluttaminen on helppoa ja rahat helposti ”vain katoavat” tililtä. Kannattaa tulla tietoiseksi omasta kulutuksestaan, niin on myös helpompi löytää paikkoja, joista voi tarpeen niin vaatiessa nipistää kulutustaan. Kannattaa myös pohtia, minkälainen kuluttaminen oikeasti lisää omaa hyvinvointia. Kuluttamisen ympäristövaikutukset ovat myös monille nuorille tärkeitä asioita.
• Onko velkaa kertynyt ja kuinka paljon? Kannattaa myös käydä läpi erilaiset osamaksusopimukset ja korttiluotot ja tehdä suunnitelma niiden takaisin maksamiseksi.
• Jos suinkin mahdollista, kannattaa osa tuloista pistää säästöön. Näin kertyy puskuria yllättäviä menoja varten. Jos puskuri on jo säästössä, voi alkaa kerätä pääomaa mahdollista omaa asuntoa varten tai sijoittamaan pidempiaikaisesti. Nuorilla on sijoittamisen tärkein ”voima” käytössään, nimittäin aika ja sen mahdollistama korkoa korolle ilmiö.
  
  

Tahdotko sparrausta talousasioissa? Varaa aika Säästöpankin asiantuntijalle, niin laitetaan yhdessä taloutesi paremmalle mallille. 

Teksti on julkaistu Kauppalehti Studiossa.