Korkojen noususta on myös hyötyä

Viimeisen vuoden ajan talousmedia on täyttynyt jutuista, jotka käsittelevät korkojen nousua ja asuntovelallisten ahdinkoa. Onkin totta, että korkojen nousu vaikuttaa talouteen ja monen ihmisen arkeen negatiivisesti etenkin lyhyellä aikavälillä.

Korkojen nousun myötä velallisilla kotitalouksilla menee enemmän rahaa korkokuluihin ja muuhun jää siten vähemmän. Perheissä on jouduttu priorisoimaan kulutuskohteita, osa voi olla jopa pulassa rahojen riittävyyden kanssa. Rakentamiseen ja asuntomarkkinoille korkojen nousu on iskenyt kovaa. Velalliset yritykset voivat ajautua haasteisiin, mikäli eivät selviä menoistaan.

Sen sijaan vähemmän on kiinnitetty huomioita korkojen nousun myönteisiin vaikutuksiin. Niitäkin toki on!

Hintojen nousu rauhoittuu

On hyvä muistaa, minkä takia keskuspankit ovat nostaneet korkojaan. Tarkoituksena on saada inflaatio rauhoittumaan. Jos tässä onnistutaan, vakauttaa se taloutta ja helpottaa niin kotitalouksien ostovoimaa kuin yritysten kustannuspaineita. Maltillinen inflaatio on taloudelle hyvä asia. Onneksi kehityssuunta myös vaikuttaa lupaavalta ja inflaatio on rauhoittunut huipputasoistaan.

Kotitalouksien kurjuutta korostavissa jutuissa unohtuu usein, että kotitalouksilla on velkojen lisäksi usein myös taseen toisella puolella varallisuutta. Määräaikaistalletukset ovat heränneet syväjäästään ja niille maksetaan tällä hetkellä noin 3 %:n tasoista tuottoa. Viimeksi näin korkeaa korkoa on saanut vuonna 2008. Myös muut korkosijoitukset, kuten lyhyen koron rahastot, yrityslainat, valtionlainat yms. ovat jälleen varteenotettava sijoituskohde, kun niiden tuotot ovat nousseet korkojen nousun myötä. Moni suomalainen omistaa näitä ehkä vähän huomaamattaan yhdistelmärahastojen muodossa.

Positiivinen korko tervehdyttää taloutta, vaikka sopeutuminen on kivulias prosessi

Korkojen nousu on johtanut siihen, että talouskehitys hetkellisesti köhii, kun toimijat joutuvat sopeutumaan korkeampaan korkotasoon. Tämä sopeutumisprosessi on yhä kesken. Mutta pitkässä juoksussa on mielestäni ehdottomasti hyvä asia, että korot ovat jälleen plussalla. On hyvä, että rahalla on aika-arvoa ja korko on positiivinen.

Vaikka velallisen vinkkelistä negatiivisten korkojen aika saattoi tuntua mukavalta, synnytti se kuitenkin erilaisia vääristymiä, ehkä jopa kuplia, talouteen. Velkarahalla sijoittaminen oli liiankin houkuttelevaa ja nyt voi moni velkavetoinen sijoituskohde näyttää tappiolliselta. Sijoitusvarallisuutta valui korkosijoituksista kiinteistöihin, osakkeisiin ja erilaisiin vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin. Välttämättä kaikkien matalan korkotason ympärille rakennettujen sijoituskohteiden läpinäkyvyys ei myöskään ollut ihan paras mahdollinen.

Yrityksille moni heikompikin investointi näytti nollakorkoaikana tuottoisalta. Nyt niiden kannattavuus on koetuksella. Kokonaistalouden kannalta on hyvä, että investoinnit suuntautuvat oikeasti kannattaviin kohteisiin.

Nollakorkoaika saattoi myös synnyttää ns. zombie -yrityksiä, eli velallisia yrityksiä, joiden kannattavuus oli kiikun kaakun jo nollakorkoaikana. Konkurssit voivat nyt korkojen nousun myötä lisääntyä. Vaikka se aiheuttaa usein inhimillistä kärsimystä ja yrittäjien haaveiden romahtamista, on kannattamattomien yritysten poistuminen markkinoilta kokonaistaloudelle hyvä asia. Maailma muuttuu koko ajan ja on luonnollista, että osa yrityksistä kuolee ja uutta syntyy tilalle.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.