Eläkepommi - ei kertajysäys vaan vuosikymmenten järistys

Eläkkeiden maksajat vähenevät

Ehkä konkreettisimmin pinne tuntuu eläkejärjestelmän lujuuslaskelmissa. Eläkkeethän rahoitetaan pääosin työssäkäyvien TyEL-maksuilla. Työelämässä olevat eivät siis varsinaisesti säästä omiin eläkkeisiinsä vaan lunastavat edellisille sukupolville annettua eläkelupausta. Kun ikäluokat pienenevät ja väestön elinikä pitenee, eläkelupauksen lunastaminen luonnollisesti vaikeutuu. Hieman kärjistetysti voidaan sanoa, että tulevaisuudessa entistä pienempi porukka joutuu kustantamaan aiempaa suuremman joukon eläkkeet. 

Kun edes 200 miljardin puskurit eivät riitä

Huoltosuhteen heikkenemiseen on toki varauduttu; eläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva. Vuosien saatossa kertyneistä rahastopääomista ja niiden tuotoista pienenevät ikäluokat saavat eläketalkoisiinsa apua. Mutta kun demografiset muutostrendit ovat tarpeeksi epäsuotuisat, 200 miljardin puskurivaratkin voivat osoittautua riittämättömiksi. 

Juuri näin on Suomessa käymässä. Syntyvyyden odottamattoman voimakkaan laskun vuoksi eläkkeiden rahoitus on muutaman vuosikymmenen päästä vakavissa vaikeuksissa. Parisen viikkoa sitten Eläketurvakeskus (ETK) julkaisi karun, mutta yllätyksettömän raportin eläkejärjestelmän kestävyydestä.  Nykymenolla pärjätään kohtuullisesti vielä vuosisadan puolivälin tienoille asti, mutta sen jälkeen työssäkäyvien eläkemaksuihin kohdistuu merkittävä nousupaine. Tällä hetkellä työntekijöiden palkoista 24,4 prosenttia menee TyEL-maksuihin, mutta vuosisadan jälkipuoliskolla tarvittava maksuosuus voi nousta reippaasti yli 30 prosenttiin.

Ongelmat tunnustetaan mutta löytyykö tahtoa nopeisiin toimiin?

Ensireaktioiden perusteella ETK:n raportin viesti otettiin yhteiskunnan eri tahoilla vakavasti. Samalla kommenteista kuitenkin paistoi tarve korostaa, ettei korjaavilla toimenpiteillä ole kiire. Tämä on sukupolvien välisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmallista, koska mitä pidemmälle sopeutusta lykätään, sitä suurempia korjausliikkeitä voidaan lopulta tarvita. Onko oikein, että nykyiset eläkeläiset ja lähivuosikymmeninä eläköityvät saavat nauttia menneen maailman eduista mutta nykyiset lapset ja nuoret joutuvat elämään joko huomattavasti heikomman eläketurvan kanssa tai maksamaan siitä selvästi enemmän (tai molempia)? 

Nuorten pidettävä pontevammin puolensa: äänestäkää – ja säästäkää!

Poliittinen realiteetti on, että ikääntyvät suomalaiset ovat alati suureneva ja aktiivisesti äänestävä joukko. Mediaaniäänestäjä on ikääntynyt jo viisikymppiseksi. Poliittista tahtoa eläkejärjestelmän ”etupainotteiselle” sopeutukselle voi olla vaikea löytää. Nuorten kannattaa silti pitää asiaansa esillä, vaatia poliitikkoja ottamaan eläkelupauksen tulevaisuuteen kantaa ja – ennen kaikkea – käyttää kallisarvoista äänioikeuttaan. 

Siltä varalta, että hymistely eläkejärjestelmän ympärillä jatkuu eikä korjausvelkaan tartuta ajoissa, nuorten on viisasta aloittaa myös omatoiminen säästäminen vanhuuden varalle. Mitä pikemmin sen parempi.

Timo Vesala on valtiotieteiden tohtori ja Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Vesala kommentoi aktiivisesti talouden teemoja sekä sosiaalisessa mediassa, blogikirjoituksissa että tiedotteissa. 

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehden blogissa 9.4.2019.