Asuntotuotannon käynnistämiseen Suomessa tarvitaan valtiontukea

– Asuntomarkkinoillamme, erityisesti kasvukeskuksissa, uudisrakentamisen merkittävänä pullonkaulana on rakennusliikkeiden ja uudiskohteiden rahoittaminen. Tänä päivänä pankit ymmärrettävästi rahoittavat uudiskohteita huomattavasti varovaisemmin kuin vaikkapa vuonna 2021. Silloinhan uudisasuntokauppakin kävi kuumana ja uudet kohteet myytiin jo ennakkomarkkinoinnin aikana, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. 

– Olen erittäin huolissani uudistuotannon tämän hetken poikkeuksellisen vaikeasta tilanteesta ja rakentajien syvästä ahdingosta. Toimiva asuntomarkkina edellyttää, että uudistuotantoa on riittävä määrä. Tarjontaa tukemaan tarvitaan myös uudistuotantoa. Olemme pian tilanteessa, jossa markkinoilta loppuu myytävä, kun tarjolla on vain vanhoja asuntoja, Rantanen korostaa.

– Asuntomarkkinoidemme odotetaan vilkastuvan selvästi viimeistään tämän vuoden toisella puoliskolla. Uskon nyt valmiina olevien uusien asuntojen käyvän suhteellisen nopeasti kaupaksi markkinoiden vilkastuessa. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan meillä tulee olemaan tänä keväänä noin 4500–5000 uutta myymätöntä asuntoa. Mikäli rakennusliikkeillä on kykyä ja tahtoa joustaa näiden asuntojen myyntihinnoista, uskon että tämä määrä on myyty noin puolessa vuodessa, toteaa Rantanen.

– Uudisrakentamisen ja erityisesti kovan rahan asuntotuotannon käynnistämiseen isoissa kaupungeissamme ja kasvukeskuksissamme tarvitaan valtion tukea. Moni rakennuttaja voisi ryhtyä toteuttamaan pitkään pöydällä olleita uudiskohdesuunnitelmiaan, jos heillä olisi mahdollisuus saada valtion takaamaa lainaa rakentamiseen. 

– Valtiontakaus lisäisi myös uudisasunnoista kiinnostuneiden kuluttajien luottamusta siihen, että kohteet valmistuvat. Rakennusliikkeiden konkurssit ja niiden seurauksena uudiskohteiden jääminen keskeneräisiksi, ovat säikäyttäneet monia kuluttajia. Valtiontakaus toisi tärkeää turvaa uudiskohteen ostajalle.

RS-järjestelmää pitäisi päivittää 2020-luvulle

– Haluan nostaa myös toisen asuntomarkkinoihin ja uudisrakentamiseen vaikuttavan asian keskusteluun. Nykyistä RS-järjestelmää pitäisi uusia. Siinä on puutteita, eikä se vastaa kaikilta osin enää tätä päivää, sanoo Rantanen.

– Yksi RS-järjestelmän ongelma liittyy RS-sopimuksen pakollisena liitteenä olevaan rakentajan laatimaan maksuerätaulukkoon. Siihen on määritelty, mikä rakennusvaihe tulee olla valmis, jotta erä erääntyy ostajan maksettavaksi. Ostajan kannalta maksusuunnitelmalla on iso merkitys. Valitettavasti käytännössä hyvin usein on niin, että rakennusliikkeet laskuttavat eriä ilman, että vaadittu rakennustyövaihe olisi vielä valmis. Maksuerätaulukon mukaisesta laskutuksesta ei tunnu oikein kukaan pitävän riittävän hyvin huolta. Ja kun valvonta ei pelaa kuten pitäisi, ostajat joutuvat usein tietämättään maksamaan enemmän kuin mikä on heidän omistamansa asunnon valmiusaste. Tästä on viime aikoina seurannut ongelmia.

Riittävän monipuoliseen uudisrakentamiseen ohjausta kaavoituksella

– Uudiskohteiden myynnissä on myös ollut isona ongelmana se, ettei tarjonta ja kysyntä kohtaa. Kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin on viime vuosina rakennettu liikaa pieniä asuntoja. Ja ne harvat uudet perhekokoiset asunnot, joita on rakennettu, ovat neliöiltään aivan liian pieniä lapsiperhearjen tarpeisiin, toteaa Rantanen. – Moniin 2010-luvun lopulla ja 2020-luvun alussa rakennettuihin ns. sijoittajataloihin on rakennettu neliömäärältään liian pieniä asuntoja suhteessa huonelukuun. Esimerkiksi jopa neljän huoneen perheasuntoja, joissa on neliöitä vain reilut 50. Perheiden asumismukavuudesta ei näin pienten koppien kohdalla voida puhua. 

– Näen uudisrakentamisen tulevaisuuden niin, että Suomessa pitäisi keskittyä rakentamaan huonejaoltaan perinteisempiä uudiskohteita. Sellaisia, joissa on kaikenkokoisia asuntoja.

– Olen myös sitä mieltä, että erityisesti isoissa kaupungeissamme ja kasvukeskuksissamme kaavoituksen ehtoja voisi jonkin verran kiristää uudelleen esimerkiksi asuntojen pinta-alojen suhteen. Voisi olla järkevää ohjata kaavoituksella uudisrakentamista esimerkiksi kaupunginosittain. Aikaisemmin esimerkiksi Helsingissä uudisrakennuskohteessa asuntojen keskikoon piti olla 75 neliötä. Ehkä johonkin tämäntyyppiseen voisi palata, jotta varmistaisimme kysynnän ja tarjonnan paremman kohtaamisen ja asuntomarkkinoidemme toimivuuden pitkällä tähtäimellä, ehdottaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Rantanen.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan aiheesta lisää:

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391, jukka.rantanen@spkoti.fi

Sp-Koti on Säästöpankkiryhmään kuuluva, franchising-pohjalta toimiva ja aidosti paikallinen kiinteistönvälitysketju, joka palvelee asiakkaita n. 80 toimipisteessä eri puolilla Suomessa. www.spkoti.fi www.saastopankki.fi