Markkinastrategin katsaus – Mitä odottaa sijoitusmarkkinoilta vuonna 2025?

Vuosi 2024 pähkinänkuoressa

Vuosi 2024 oli sijoittajille kokonaisuutena varsin hyvä, kun talouskasvu yllätti positiivisesti ja keskuspankit aloittivat ohjauskorkojen laskusyklin. Osakemarkkinoilla parhaat tuotot saavutettiin USA:ssa, jossa S&P500 -indeksin tuotto ylitti 30 % euromääräisesti. Vahvaa tuottoa siivitti suurten teknologiayhtiöiden voimakkaat kurssinousut sekä dollarin vahvistuminen euroa vastaan. Eurooppalaiset ja kehittyvien maiden osakkeet päätyivät 10–15 %:n tuottolukemiin, kun taas Pohjoismaissa sekä Suomessa jäätiin lähelle nollaa.

Korkosijoituksissa parhaiten tuottivat heikomman luottoluokituksen High Yield -yrityslainat, joiden tuotto ylitti 8 %. Korkeamman luottoluokituksen Investment Grade -yrityslainat tuottivat lähes 5 %, dollarimääräiset kehittyvien maiden lainat n. 4 %, ja laaja eurooppalainen valtionlainaindeksi n. 2 %. Korkosijoitusten tuotto heikkeni hieman joulukuun aikana merkittävän korkojen nousun vuoksi.

Hyvistä vuodenvaihteen tuottolukemista huolimatta vuosi ei ollut tasaista nousua. Keskuspankkien koronlaskusyklin aloitusta jouduttiin odottamaan Euroopassa kesään ja USA:ssa syyskuuhun saakka, minkä vuoksi varsinkin korkosijoituksilla oli vaikeuksia ’päästä vauhtiin’. Vuoden alkupuoliskolla taloustilastot yllättivät positiivisesti antaen tukea osakemarkkinoille, mutta odotuksia korkeammat inflaatioluvut viivästyttivät koronlaskusyklin alkua. Vahvan ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen osakekurssit notkahtivat hieman, kun USA:n keskuspankin (Fed) koronlaskuodotukset vaimenivat. Lähi-idässä jännitteet kasvoivat, kun Iran käynnisti ohjushyökkäyksen Israeliin. Israelin vastatoimia odoteltaessa raakaöljyn hinta nousi yli 90 dollariin barrelilta, mikä osaltaan lisäsi huolia inflaation paluusta nousuun.

Kevään lopulla inflaatio kuitenkin kääntyi taas laskuun, ja odotukset USA:n talouden niin sanotusta pehmeästä laskusta vahvistuivat. Kesäkuussa Euroopan ja Kanadan keskuspankit laskivat ohjauskorkojaan ensimmäistä kertaa pandemian jälkeen, mikä vakuutti sijoittajat siitä, että rahapolitiikkasykli globaalisti oli kääntynyt keventävään suuntaan. Globaalit osakemarkkinat olivatkin myötätuulessa aina heinäkuulle saakka, kunnes USA:n taloudesta ja yritysten tulosrintamalta alkoi kantautua huolestuttavia uutisia. Työttömyysaste nousi yllättäen, ostopäällikköindeksit valahtivat talouskasvun hidastumista indikoivalle tasolle, ja yritysten toisen vuosineljänneksen tuloskausi petti sijoittajien odotukset. Elokuun alussa käynnistyi voimakas korjausliike osakemarkkinoilla, jota vauhdittivat yhä heikentyvät taloustilastot USA:sta sekä Japanin keskuspankin ohjauskoron nosto. USA:n työttömyysasteen noustua edelleen, niin sanottu Sahmin sääntö laukesi, ja pelot taantumaan vajoamisesta uusiutuivat. Kun Fediltä alettiin odottamaan ripeitä ohjauskoron laskuja ja samanaikaisesti Japanin keskuspankki nosti omaa ohjauskorkoaan, päättelivät sijoittajat nopeasti, että USA:n ja Japanin korkoeron tulisi olla selvästi senhetkistä kapeampi. Tämä käynnisti niin sanotun Carry Traden purkautumisen, mitä seurasi voimakas myyntiaalto osakemarkkinoilla.

Osakemarkkinoiden korjausliike jäi kuitenkin lyhyeksi, kun USA:n taloustilastot osoittivat jälleen vahvistumisen merkkejä, Japanin keskuspankin pääjohtaja Uchida tyynnytteli sijoittajia koronnostojen maltillisuudella, ja vastaavasti Fedin pääjohtaja Powell kertoi koronlaskusyklin aloituksen olevan lähellä. Fed laskikin ohjauskorkoaan 50 korkopisteellä syyskuun kokouksessa, mikä antoi myötätuulta sekä osake- että korkosijoitusten tuotoille. Lisätukea osakemarkkinoille saatiin Kiinasta, jossa julkistettiin merkittäviä elvytystoimenpiteitä talouskasvun ja asuntomarkkinaongelmien tukemiseksi.

Korkosijoitukset kärsivät kuitenkin lokakuussa USA:n yhä vahvistuvien taloustilastojen sekä kohonneiden inflaatio-odotusten vuoksi. Osakemarkkinoilla taas eri maantieteellisten alueiden tuotot poikkesivat toisistaan, kun USA:n vaalien lähestyessä republikaanien voitto alkoi näyttää todennäköisemmältä. USA:ssa osakekurssit tekivät jälleen uusia ennätyksiä, kun taas Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla tariffikeskustelut heikensivät tunnelmia. Trumpin voitettua presidentinvaalit USA:n osakkeissa nähtiin koko vuoden vahvin tuottokuukausi, kun taas muualla ryhdyttiin hinnoittelemaan tuontitullien vaikutuksia talouskasvuun ja yritysten tuloksiin.

Vuoden lopun lähestyessä odotettu joulupukkiralli jäi kokematta. EKP ja Fed laskivat odotetusti ohjauskorkoja, mutta sijoittajat pettyivät pääjohtajien antamaan ohjeistukseen tulevista koronlaskuista. Osakekurssit lopulta laskivat joulukuun aikana hieman ja valtionlainojen korot nousivat tuntuvasti. Varsinkin korkosijoitusten tuotot sulivat joulukuun loppupuolella.

Kasvu- ja tuottonäkymät vuodelle 2025

Uusi vuosi on käynnistynyt hieman takkuisasti, ja perinteinen tammikuun ralli on jäänyt kokematta. Osakekurssit ovat monella markkinalla notkahtaneet vuodenvaihteen päätöslukemien alle, ja valtionlainojen korot ovat jatkaneet joulukuussa käynnistynyttä nousua painaen myös korkosijoitusten tuotot negatiivisiksi. Odotettua vahvemmat USA:n talous- ja työllisyystilastot ovat saaneet sijoittajat kyseenalaistamaan Fedin keventävän rahapolitiikan jatkon, ja nopeasti nousseet korot ovat saaneet sijoittajat varovaisiksi. Talouden kannalta hyvät luvut ovatkin siis olleet markkinoiden kannalta huonoja uutisia. Näin usein tapahtuu, kun odotuksia tulevasta rahapolitiikasta joudutaan arvioimaan uudelleen. Vuosi on kuitenkin vasta aluillaan, ja mitään johtopäätöksiä on ennenaikaista tehdä.

Talouskasvun ja yritystulosten osalla odotukset ja näkymät alkaneelle vuodelle ovat hyvät. OECD:n ennuste 2025 globaalille talouskasvulle on 3,3 %, joka on kymmenyksen 2024 korkeampi. Talouskasvu jää pitkän aikavälin keskiarvon alle, vaikka nopeutuukin edellisvuoteen verrattuna. Nopeinta talouskasvu on Intiassa (6,9 %) ja Indonesiassa (5,2 %). USA:ssa reaalisen BKT:n odotetaan kasvavan 2,4 % ja Euroalueella 1,3 %. Globaalin inflaation odotetaan hidastuvan 2024 vuoden 5,4 %:sta 3,8 %:iin vuonna 2025 rahapolitiikan ollessa edelleen kiristävää suurimmassa osassa maita (OECD Economic Outlook 2025).

Yritysten tuloskasvunäkymät ovat erittäin hyvät. Analyytikoiden ennusteiden mukaan tulokset vahvistuvat USA:ssa ja kehittyvissä talouksissa 15 %, Suomessa 12 %, Euroopassa 6 % ja Pohjoismaissa 5 %. Japanissa yritystulosten kasvun odotetaan jäävän 1 %:iin. Korkea tuloskasvuodotus on USA:n osakemarkkinoilla jo hinnoiteltu osakekursseihin, mikä ilmenee osakkeiden korkeana arvostustasona. Perinteisillä arvostusmittareilla tarkasteltuna USA:n osakemarkkinat ovatkin kalliit suhteessa omaan historiaansa sekä muihin markkina-alueisiin. Arvostustasoltaan edullisin markkina-alue on Suomi, kun taas Euroopan ja kehittyvien maiden osakkeet ovat lähellä pidemmän aikavälin mediaanitasoa. USA:ssa osakkeiden riskipreemio, eli tulostuoton ja pitkän valtionlainan välinen erotus on kutistunut olemattomiin, ja kaikkien osakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen on noussut ennätyslukemiin. USA:n osakemarkkinan korkeaa arvostustasoa selittää suurten teknologiayhtiöiden korkea paino osakeindeksissä.

Vahvistuvan talous- ja tuloskasvun siivittämänä odotamme osakesijoitusten tuottavan 5–10 % vuonna 2025. Paras tuottopotentiaali on ennustemallimme mukaan suomalaisissa ja kehittyvien maiden osakkeissa, joissa alhainen arvostus sekä vahva tuloskasvu toteutuessaan mahdollistavat korkeimmat tuotot. USA:ssa tuloskasvuodotus on myös korkea, mutta osakkeiden jo vallitseva korkea hinnoittelu rajaa kurssien nousupotentiaalia. Suurten teknologiayhtiöiden paino osakeindekseissä on suuri ja tuloskasvuodotukset ovat erittäin korkeat. Pettymyksille ei ole tilaa, mutta toisaalta tekoälysovelluskehityksen ollessa vasta aluillaan, on yritystuloksilla mahdollisuus yllättää myös positiivisesti.

Korkosijoitusten tuottoa on joulu-tammikuun aikana heikentänyt nopea korkojen nousu. Eteenpäin katsoen korkosijoitusten tuottopotentiaali on parantunut kuponkikoron ollessa aiempaa korkeampi. Inflaatiokehitys on ratkaiseva EKP:n tulevalle korkopolitiikalle sekä korkosijoitusten tuotoille. Yrityslainojen tuottoon vaikuttavat lisäksi riskilisät, jotka ovat tällä hetkellä erittäin alhaiset. Yleisen riskiaversiivisuuden lisääntyessä riskilisät usein kasvavat, millä on yrityslainojen tuottoa heikentävä vaikutus. Mikäli riskilisät eivät kasva nykyisestä ja yleinen korkotaso laskee odotustemme mukaisesti, on sekä valtionlainoilla, yrityslainoilla ja kehittyvien maiden lainoilla hyvä tuottopotentiaali. Odotamme korkosijoitusten tuottavan 4–8 % vuonna 2025.

Odotukset vuoden 2025 alkupuolelle

Menneet vuodet ovat osoittaneet, että yllätyksiä tapahtuu usein. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat tästä hyviä esimerkkejä, kun vuosien 2020 ja 2022 tammikuussa tehdyt oletukset kasvunäkymistä voitiin kuopata hiihtolomaan mennessä. Tänä vuonna suurin yllätys olisi se, että mitään yllätyksellistä ei tapahtuisi.

USA:ssa uusi republikaanienemmistöinen kongressi aloitti uuden kautensa vuoden alussa ja uudelleenvalitun presidentti Trumpin virkaanastujaiset ovat 20.1.2025. Minkälaista politiikkaa Trump alkaa harjoittaa ja mitä vaalilupauksia hän toteuttaa ensitöikseen? Vaalilupausten kirjo on laaja käsittäen muun muassa kauppa-, maahanmuutto- ja fiskaalipolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Eri politiikkavaihtoehtojen toteutustavalla voi olla merkittäviäkin vaikutuksia sekä USA:n että globaaliin talouskasvuun sekä inflaatioon. Trumpin ajatusten kulkua on tehokkainta seurata reaaliajassa sosiaalisessa mediassa.

Euroopan politiikassa tapahtuu, kun sekä Saksassa että Ranskassa järjestetään uudet vaalit 2025. Saksan ennenaikaiset liittopäivävaalit ovat jo helmikuussa. Sijoittajan näkökulmasta on keskeistä seurata Saksan perustuslain mukaisen velkajarrun mahdollista kevennystä. Saksan talous ei ole kasvanut vuosikausiin ja paine talouspolitiikalla elvyttämiseen on kasvanut. Mikäli perustuslain muutos tehtäisiin ja lisävelkaantuminen sallitaan, otettaisiin uutinen Euroopan osakemarkkinoilla todennäköisesti positiivisesti vastaan.

Keskuspankkien rahapolitiikkaa seurataan tänäkin vuonna jännittyneissä tunnelmissa. EKP ja Fed laskivat ohjauskorkojaan 100 korkopistettä vuoden 2024 aikana, mutta odotukset tulevasta muuttuivat syksyllä. Inflaatio on pysytellyt keskuspankkien 2 %:n tavoitetason yläpuolella ja ennakoitua vahvemmat taloustilastot, odotukset Trumpin kauppatulleista sekä energian hinnan nousu ovat kasvattaneet pelkoja inflaation kohoamisesta. Fediltä odotetaan tällä hetkellä enää yhtä koronlaskua, ja EKP:n odotetaan laskevan ohjauskorkoaan 3 kertaa. On riski, että sijoittajat ovat jälleen kerran liian optimistisia ohjauskorkojen laskun suhteen.

Positiivisessa skenaariossa globaali talouskasvu vahvistuu USA:n johdolla. Tekoälybuumi jatkuu ja tuottavuus paranee. Inflaatio hidastuu ja keskuspankit laskevat ohjauskorkoja. Kiina elvyttää voimakkaasti, Saksa löysää velkajarrua ja Euroopan kasvu kiihtyy. USA:n ja Kiinan suhteet paranevat ja Ukrainan sotarintamalla löydetään ratkaisu. Yritystulokset vahvistuvat jopa odotuksia paremmin ja osakesijoitukset tuottavat hyvin kolmatta vuotta peräjälkeen.

Negatiivisessa skenaariossa lisääntyvä protektionismi hidastaa talouskasvua ja inflaatio kohoaa, minkä seurauksena ohjauskorkoja ei lasketa tai sitä jopa nostetaan. Kauppasota käynnistyy korkeiden tuontitullien asettamisella ja vastaiskuilla. Kiinan rakenteelliset ongelmat syvenevät ja Euroopassa poliittinen sekasorto syvenee. Yritysten tuloskasvu jää alle odotusten ja teknologiayhtiöiden arvostustaso puhkeaa. Geopoliittiset kriisit eskaloituvat ja energian hinta nousee.

Yllättääkö vuosi 2025 positiivisesti vai negatiivisesti, se jää nähtäväksi. Perusskenaariossa odotamme kuitenkin hyvää, mutta mennyttä vuotta maltillisempaa tuottovuotta.

Menneisiin vuosikymmeniin mahtuu monta yllätystä ja kriisiä. Sijoittaminen on kuitenkin pitkän matkan laji, jossa kärsivällisyys palkitaan, ja tuottoja ei voi saada ilman riskiä. Vuodenvaihde on usein hyvä hetki tarkistaa ja tarvittaessa päivittää oma sijoitussuunnitelma, ja sen laatimisessa auttavat pankin sijoitusasiantuntijat.

Kalle Ainala
markkinastrategi, Sp-Rahastoyhtiö Oy

Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan. Säästöpankin rahastoja hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.