Onko avioliitto talousliitto?

Yhteinen asuntolaina sitoo pareja tänä päivänä tiukemmin yhteen kuin vaikkapa avioliitto. Säästöpankin asiantuntija Jyrki Korhonen tapaa työssään paljon pareja ja nykyisin on yleisempää, että yhteistä asuntolainaa hakevat parit elävät avoliitossa tai suunnittelevat sellaista. Yhteinen talous koskettaakin kaikkia pareja, jotka jakavat yhteisen asunnon tai ottavat lainaa samaan asuntoon.

– Avioliitto on monessa mielessä talousliitto, kun taas avoliitossa yhteisistä talousasioista pitää sopia keskinäisillä sopimuksilla tai testamentilla erikseen, kertoo Korhonen.

Kun pari muuttaa yhteiseen asuntoon tai ostaa yhteisen asunnon, yhteisestä taloudesta tulee konkreettisempaa kuin ehkä aiemmin. Asumiseen kuluu keskimäärin yksi kolmasosaa yhden henkilön tuloista, ja siksi yhteisen asunnon hankkiminen vaatii yleensä jonkinlaista yhteisen talouden suunnittelua. Talous määrittää paljon myös tulevaisuutta ja jokaisen parin tulisi miettiä, millaisena pari haluaa liittonsa nähdä.

– Etenkin asunnon hankinnan yhteydessä kannattaa kirkastaa yhteiset toiveet ja toisaalta, millaisia juridisia vaikutuksia erilaisilla valinnoilla on. Nykyisin on yleisempää olla avoliitossa ja erilaiset uusperheetkin ovat yleistyneet. Myös yrittäjän asema on huomioitava asia.

Yhteinen talous on kahden kauppa

Yhteisellä taloudella tarkoitetaan arjen ja asumisen menojen jakamista yhteisellä sopimuksella. Korhonen kannustaa miettimään, mitä pari haluaa omistaa yhdessä ja mitä ovat yhteiset menot.

– Yhteiseltä taloustililtä voidaan hoitaa vaikka kaikki asumisen menot, ruokaostokset sekä vakuutukset, kuvailee Korhonen.

Se, miten talous jakaantuu, riippuu myös tuloista. Osa pareista jakaa talouden suhteessa nettotuloihin eli suurituloisempi maksaa suhteessa enemmän. Yhteinen talous vaatiikin aina keskustelua ja siinä myös Säästöpankki haluaa olla apuna.

– Mitä omistetaan yhdessä ja erikseen tai miten arjen talousasiat jaetaan, vaatii sopimista. On hyvä olla omat tilit ja yhteinen taloustili. Menot eivät saisi olla liian suuria, jotta pystyy myös säästämään, ja nauttimaan elämästä, kertoo Korhonen.

Kun talousasioista on sovittu, yllätyksiä ei tule

Avioliitossa ollessa kumpikin omistaa oman omaisuutensa, mutta ositusperusteen syntyessä omaisuus voi siirtyä toiselle, mikäli sitä ei ole rajattu avioehdolla. Avopuolison omaisuuden puolestaan perivät omat lapset, jos sellaisia on, ja avolesken asema pitää erikseen testamentilla määritellä. Esimerkiksi asumissuojaa yhteiseen asuntoon ei ole.

Avoliitossa oleva pari voi keskinäisellä sopimuksella tai testamentilla sopia, miten yhteinen asunto tai muu omaisuus jaetaan tilanteen niin vaatiessa. Elämässä tulee kuitenkin vastaan myös yllätyksiä ja niihin on hyvä varautua.

– Tärkeintä on turvata se, että kumpikin osapuoli pystyy tarvittaessa yksin hoitamaan yhteisen asunnon menot. Jos toinen puoliso menehtyy, lesken asema on turvatumpi ja vähintäänkin selkeä: esimerkiksi leskellä on oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin, muistuttaa Korhonen.

Avoliitossa vastaavaa suojaa ei ole, jollei pari ole tehnyt keskinäistä testamenttia, jossa on määritelty omaisuuden hallinnasta tai jakautumisesta. Asuntolainan maksuun voi varautua myös yksin lainaturvalla. Edes erilliset lainat eivät turvaa, jos lainan vakuudet ovat yhteiset.

– Pantin kautta kumpikin vastaa lainasta, eikä erilliset lainat muuta tilannetta. Jos laina halutaan jakaa tietyssä suhteessa ja kumpikin hoitaa oman osuutensa sitä kautta, kannattaa ottaa erillinen laina. Tietyt tilanteet, kuten toisen osapuolen asp-laina vaatiikin erillisiä lainoja. Jos lainan tiettyyn osaan halutaan korkosuojaa, toisella on ulkopuolista vakuutta tai erisuuruiset omarahoitusosuudet, erillinen laina on yleensä tarpeen, erittelee Korhonen.

Lainaturva antaa suojaa kuolintapauksen, pysyvän työkyvyttömyyden tai tilapäisen työkyvyttömyyden varalle riippuen, minkä laajuisen vakuutuksen ottaa. Korhosen suosittelee myös, että jokaisella täysivaltaisella henkilöllä on edunvalvontavaltuutus. Edes avioliitto ei oikeuta hoitamaan puolison asioita ilman edunvalvontavaltuutusta, joka tulee tehdä silloin, kun henkilö on täysivaltainen. Edunvalvonta voidaan määrätä, jos toimintakyky on alentunut. Edunvalvontaan voi vaikuttaa tekemällä edunvalvontavaltuutuksen ennakkoon.

– Liian harvalla on tuo valtuutus, sillä näitä asioita ei osata ajatella silloin, kun asiat menee hyvin, muistuttaa Korhonen.

Yhteisen talouden pelisäännöt kannattaa sopia silloin kun asiat ovat hyvin. Myös säästäminen on osa yhteisen talouden riskien hallintaa. Esimerkiksi Säästövakuutus on turvallinen ja joustava ratkaisu pitkäaikaiseen säästämiseen. Säästövakuutukseen sisältyy aina vakuutussäästösi suuruinen henkivakuutusturva. Kuolemantapauksessa säästöjäsi vastaava korvaus maksetaan nimeämillesi edunsaajille tai kuolinpesälle. Säästäminen antaa turvaa niin pieniin kuin suuriin yllätyksiin, jolloin yhteinen talous seisoo tukevasti omilla jaloillaan.

Säästöpankki Balanssin Lainaturvan avulla varmistat perheesi toimeentulon esimerkiksi sairauden, vammautumisen, työttömyyden tai kuoleman varalta. Lainaturvan avulla on mahdollista täydentää jo olemassa olevaa vakuutusturvaasi. Esimerkiksi kuolemantapauksessa Lainaturvan kertakorvauksella voidaan maksaa asuntolaina pois ja mahdollistaa perheen asuminen omassa kodissa. Lainaturva auttaa myös sinua itseäsi, jos jäät työttömäksi tai sairastut.