Ajaako ahneus sijoituspäätöksiäsi?

Tämä on ollut markkinoiden historiassa nopein omaisuuden menetys. Huomioitavaa on myös se, että eri lähteiden mukaan Bill kasvatti omaisuutensa 500 miljoonasta 20 miljardiin osakesijoituksilla kymmenessä vuodessa. Bill ei ollut siis todellakaan huono sijoittaja tai ainakin hän oli ollut hyvin onnekas. Kaikesta huolimatta ahneus voitti Billin. Yritetään oppia jotain Billin tarinasta ja ahneudesta.

Sijoitusmarkkinoilla ahneus on aina nurkan takana

Billin tarina ei ole sinänsä erikoinen sijoitusmarkkinoilla. Se varasti huomion pelkästään ison kokonsa takia. Vastaavia pienempiä, mutta yhtä ikäviä omaisuuden menetyksiä tulee jatkuvasti. Ne eivät kuitenkaan päädy niin laajasti julkisuteen. Osittain näistä tarinoista syntyy sijoitusmarkkinoihin kohdistuva epäluulo - sijoittaminen on aivan kuin kasino ja siinä on helppo menettää kaikki. Monesti syyllisen paikalla pitäisi kuitenkin olla ahneus, eikä sijoitusmarkkinat. 

Rehellisyyden nimissä olemme kaikki altistuneita ahneudelle jossain määrin. Se on osa ihmisten luontoa ja todennäköisesti sillä on ollut oma roolinsa ihmisten evoluutiossa. Sijoitusmarkkinat virittävät ahneutta kuitenkin aivan uudelle tasolle. Varsinkin nykyään, kun kaupankäynti on helppoa ja osakekurssit vilkkuvat reaaliajassa. 
Moni sijoitusguru neuvoo pitämään pään kylmänä ja olemaan rationaalinen sijoituspäätöksissä. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että päätöksen tekohetkellä käsitys oman pään kylmyydestä on varsin subjektiivinen. Jossain vaiheessa itselleni tuli ajatus, että vaikka ahneudesta ei pääsekään kokonaan eroon, sen tunnistaminen sijoituspäätöksissä on yhtä arvokasta. Näin alkoi ahneuden jäljitys omassa sijoitustoiminnassa.

Miten tunnistan ahneuden omissa sijoituspäätöksissäni?

Ajan ja kokemuksen myötä itsellä on syntynyt seuraava lista, jota käyn läpi ennen sijoituspäätöstä. Siten tiedän, onko ahneus mukana vaikuttamassa vai ei. Lista ei ole missään nimessä täydellinen, mutta siitä on helppo lähteä kehittämään omaa.

1. Aikahorisontti

Mikä aikahorisontti tulee mieleen, kun ajattelee sijoitusta? Eli kuinka pitkäksi aikaa olisit valmis luopumaan rahoista ja odottamaan tuottoa. Päiviä, viikkoja, kuukausia vai vuosia? Mitä lyhyempi aikahorisontti tulee mieleen, sitä todennäköisempää on, että ahneutta on ilmassa. 

Esimerkiksi työssäni sijoitan yrityslainoihin ja niiden juoksuaika on yleensä 5-7 vuotta. Jos yhtäkkiä ajatukseni siirtyvät siihen, miten lainan hinta mahdollisesti nousee jälkimarkkinoilla viikkojen sisällä, koska markkina on vahvaa tai sektori on kuumaa, tiedän että ahneus on mukana. Palaan alkuun ja mietin, olisinko valmis pitämään tätä laina 5-7 vuotta. Pystyykö kyseinen yritys hoitamaan velkojaan, korvaako lainan juokseva tuotto otettuja riskejä? Kun sijoituksen kanssa mennään naimisiin useammaksi vuodeksi, tila ahneudelle käy melko ahtaaksi. 

2. Historiallinen kehitys 

Tuleeko sijoituksen hintakehitystä seurattua ennen sijoituspäätöksen tekoa? Jos päätös perustuu osittain tai jopa kokonaan historialliseen hintakehitykseen on syytä tarkkailla ahneutta todella ahkerasti. 

Rajut hintaliikkeet koettelevat sijoittajien mieltä. Satojen prosenttien nousut viikoissa tai jopa päivissä ovat otollinen paikka ahneuden heräämiselle. Hyvä tuore esimerkki on yhdysvaltalainen videopelikauppa Gamestop, jonka markkina-arvo kymmenkertaistui parissa viikossa alkuvuonna. Itsevahvistuvassa kierteessä Gamestopin osake houkutteli mukaan tuhansia piensijoittaja, jotka ovat luottaneet historialliseen hintakehitykseen sijoituspäätöksissään.

Sijoituksilla on kuitenkin aika vähän tekemistä historian kanssa. Joka päivä markkinoille tulee uusia tuotteita, jotka haastavat olemassa olevat firmat ja bisnesmallit. Kuluttajien preferenssit muuttuvat ja niiden mukana yritysten näkymät. Yhtiön menestys tai sen puute määrittelevät sijoituksen arvon kehitystä pidemmällä aikavälillä, eikä edeltävien viikkojen hintakehitys. Sijoituksen hinta on tietysti tärkeä, mutta se miten hinta on päätynyt tietylle tasolle ei ole. 

Itse yritän miettiä hintaa/tuottoa, mihin olisin valmis ostamaan tietyn sijoituksen ennen kuin katson mitään hintakuvia. Kun tämä on tehty, saatan katsoa hintagraafeja ja huomata, miten oma mielipiteeni muuttuu. Tämä auttaa jopa mittaamaan ahneuden vaikutusta ajatteluuni. 

3. Position koko ja velka

Kuinka iso osa salkusta tekisi mieli laittaa yksittäiseen sijoitukseen? Jos vastaus on yli 30 % tai harkinnassa oli jopa velanotto, hyvin todennäköisesti ahneus on piileskelemässä jossain lähellä. 

Palataan hetkeksi Bill Hwangiin. Raporttien mukaan hänen salkussaan 20 % oli oma rahaa ja 80 % velkaa (1:4 velkavipu). Tehdään kuvitteellinen laskuharjoitus, jossa sama tuottosarja kohdistuu salkkuun ilman velkaa ja Bill Hwangin tapaan vivutettuun salkkuun. 

Toinen sarja on lyhyempi ja syy siihen on se, että Bilin peli loppui kesken, kun oma pääoma suli kokonaan ja velkaa tarjonneet pankit lähtivät myymään Bilin omistamia osakkeita. Kuten Buffet sanoo “In order to succeed, you must first survive”. Toisin sanoin yksikään sijoitus ei saa uhata sijoitusprosessin jatkuvuutta. Salkun pitäisi kestää yksittäisiä iskuja, sillä niitä tulee melko varmasti. 

Kun mietin sijoituksen kokoa, yritän hahmottaa mahdollista tappiota. Joskus laskennallinen tappio on puolet sijoitetusta pääomasta, joskus koko pääoma. Tämä harjoitus on varsin hyödyllinen, jos huomaan, että päädyn tavalla tai toisella tavanomaista korkeampaan painoon. Sen jälkeen palaan tappiolaskelmaan ja sopeutan painoa sopivasti. Sijoitustoiminnan lopputuleman näkökulmasta tämä on todennäköisesti tärkein ahneustesti. 

Miten korjata ahneuden jälkiä sijoituspäätöksissä 

Kun ahneus on tunnistettu, sitä on helpompi lähteä korjaamaan omissa sijoituspäätöksissä. Käytännössä pitää tasapainottaa ahneuden aiheuttamat vaikutukset menemällä toiseen suuntaan: 

• Pidennä sijoitushorisonttia sellaiseksi, että päivittäiset hintaliikkeet eivät mietitytä.
• Määrittele hintagraafia käyttämättä oma reilu arvostus sijoitukselle.
• Pienennä sijoituskokoa sellaiseksi, että mahdollinen tappio on kestävää.
  
  

 

Miellyttäviä ja tuottoisia sijoituspäätöksiä toivottaen,
Evgeny Artemenkov 


Evgeny Artemenkov toimii korkosalkunhoitajana Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä, joka on osa Säästöpankkiryhmää. Tämän kirjoituksen näkemykset ovat kirjoittajan omia henkilökohtaisiä näkemyksiä, eivätkä välttämättä vastaa Säästöpankki -rahastoja hallinnoivan Sp-Rahastoyhtiön sijoitusnäkemystä.

Kirjoituksen sisältöä ei pidä ymmärtää sijoitussuosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi. Mikään tässä kirjoituksessa esitetty ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä sijoitusrahasto-osuuksia tai muita arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Sijoittaja tekee jokaisen sijoituspäätöksensä itsenäisesti ja omalla vastuullaan.