Nuori, ota mallia seitsenkymppisten raha-asioista

Suomalaisista noin 11 % on 70–79-vuotiaita ja lähivuosina heidän määränsä odotetaan kasvavan. He ovat siis merkittävä ikäryhmä yhteiskunnassa, niin kuluttajina, poliittisena voimana kuin tietysti ihmisinä itsenään. Monessa kyselytutkimuksessa yli 70-vuotiaat kuitenkin jätetään kohdejoukon ulkopuolelle, mikä on mielestäni vähän hönttiä.

Me Säästöpankissa teemme vuosittain Säästämisbarometri-tutkimuksen, jossa kysytään suomalaisilta monia säästämiseen, kuluttamiseen, rahankäyttöön, velkaantumiseen ja omaan taloudelliseen tilanteeseen liittyviä kysymyksiä. Täytyy tunnustaa, että mekin olemme aiemmin syyllistyneet siihen, että tutkimuksen kohderyhmä on rajattu alle 70-vuotiaisiin. Tänä vuonna otimme kyselyyn kuitenkin mukaan myös 70–79-vuotiaat.

Niinpä olikin tosi mielenkiintoista katsoa ensimmäistä kertaa, millaisia vastauksia seitsenkymppiset antoivat erilaisiin raha-asioihin liittyviin kysymyksiin. Googlaamalla aiheen ympäriltä, esiin nousee artikkeleita varttuneemman väen haasteista digitaalisten pankkipalveluiden kanssa ja kuinka tätä tilannetta voitaisiin parantaa. Toinen nouseva teema tuntuu olevan se, kuinka valmistaudutaan käytännön raha-asioiden hoitoon, jos oma toimintakyky heikkenee. Molemmat ovatkin erittäin tärkeitä teemoja.

Mutta kovin vähän tuntuu löytyvän tietoa siitä, että millainen on seitsenkymppisten todellinen oman talouden tilanne ja miten he sen itse kokevat.

Kyselytutkimuksemme piirtää erittäin positiivisten kuvan seitsenkymppisten oman talouden tilasta. Yleisesti ottaen seitsenkymppiset hoitavat raha-asioitaan varsin esimerkillisesti ja he ovat myös tyytyväisiä tilanteeseensa. Totta kai tässäkin ikäryhmässä on monenlaisia kohtaloita ja keskiarvot piilottavat taakseen todellisuuden moninaisuuden. Mutta kokonaiskuva näyttää hyvältä. Ohessa muutamia nostoja barometrimme tuloksista:

• Seitsenkymppisissä on keskimääräistä vähemmän niitä, jotka tulevat juuri ja juuri toimeen taloudellisesti (38 % vs. 50 % kaikki vastaajat). Myös ns. ”kädestä suuhun” eläviä, eli niitä, jotka sanovat kuluttavansa kaiken rahan minkä saavat, on vähemmän (25 % vs. 36 % kaikki vastaajat).
• 84 % seitsenkymppisistä kokee, että heillä on tarpeeksi rahaa pakollisiin hankintoihin. Kaikista vastaajista tätä mieltä on 74 %.
• Seitsenkymppiset kokevat keksimääräistä useammin, että he voivat itse vaikuttaa omiin raha-asioihinsa (53 % vs. 41 % kaikki vastaajat).
• Seitsenkymppisillä on keskimääräistä useammin erilaisia säästämis- ja sijoitusmuotoja käytössään (88 % vs. 76 % kaikki vastaajat). Suosituimpia kohteita heillä ovat omistusasunto, säästötilit, rahastosijoitukset ja pörssiosakkeet.
• 72 % seitsenkymppisistä kokee taloudellisen tulevaisuutensa turvallisena. Kaikista vastaajista näin kokee vain 54 %.
• 77 % seitsenkymppisistä on tyytyväisiä omaan taloudelliseen tilanteeseensa, kaikista vastaajista vain 57 %.
• Seitsenkymppiset ovat myös keskimääräistä onnellisempia, sillä onnelliseksi itseään kuvailee 69 % vs. 60 % kaikki vastaajat.

Minulle oli ainakin positiivinen yllätys, millaisina ”oman taloudenhallinnan virtuooseina” seitsenkymppiset tutkimustuloksissamme näyttäytyvät. Kokemusta on selvästi kertynyt ja siitä kannattaa nuortenkin sukupolvien ottaa oppia.

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti ja kauppatieteiden maisteri, CFA. Maailmantalouden ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi hänen sydäntään lähellä on ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Mikkonen kokee onnistuneensa erityisesti silloin, kun pystyy tuomaan talousasiat lähemmäksi ihmisiä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kauppalehden blogissa.