Opiskelijat aiempaa tarkempia opintolainastaan – nuorten aikuisten rahastosäästöt jatkavat yhä kasvuaan

Alkusyksy on opintolainan nostamisen sesonkiaikaa. Opintolainoja on nostettu pitkälti entiseen malliin, mutta Säästöpankkiryhmässä on havaittu, että opiskelijat arvioivat aiempaa tarkemmin opintolainan tarvettaan. Sijoittamisen suosio nuorten aikuisten keskuudessa jatkaa yhä kasvuaan, sillä rahastomerkintöjen määrä on kasvanut ensimmäisellä vuosipuoliskolla yli 15 % viime vuodesta.

Vuosia jatkuneen nollakorkoajan jälkeen tämän hetken opiskelijat ovat olleet ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa korkokulut alkavat näkyä lainan pääomassa. Pankille esitetyissä kysymyksissä on korostunut kohonneen korkotason vaikutus lainan takaisinmaksuun sekä korkoavustuksen hakeminen. 

”Opintolainoja on tänä vuonna nostettu aavistuksen maltillisemmin kuin viime vuonna. Erot eivät kuitenkaan ole suuria, sillä pääsääntöisesti opintolainaa otetaan välttämättömään tarpeeseen. Opintolainaa ei ole syytä pelätä, vaan se kannattaa ajatella sijoituksena tulevaisuuteen: se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja tulevaisuuden työuran. Jos opinnot etenevät lainan turvin tavoiteajassa, Kela maksaa opintolainahyvityksenä osan lainasta, mikä on opiskelijalle merkittävä taloudellinen hyöty”, toteaa Säästöpankkikeskuksen henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Martti Hakala. 

Hakala kannustaa silti arvioimaan, kuinka suuri määrä lainaa tulee kertymään opintojen aikana oman opiskelutahdin ja mahdollisen lainahyvityksen huomioiden. On hyvä tiedostaa, että opiskeluajalta kertyvät lainakulut lisätään osaksi lainan pääomaa. Jos laskelmat alkavat tuntua liian suurilta, voi miettiä keinoja pärjätä pienemmällä lainasummalla. 

”Jos mahdollista, omaa opiskeluarkea kannattaa pyrkiä rahoittamaan osittain esimerkiksi kesätyötuloilla. Vaikka opintolaina on turvallista lainaa, sekin pitää maksaa takaisin, eikä sitä kannata ottaa huvikseen yli tarpeen”, Hakala toteaa.

Viime vuosien korkokehityksen myötä opiskelijat ovat kysyneet aiempaa enemmän myös korkoavustuksen mahdollisuudesta. Opintolainan lyhentäminen alkaa yleensä noin vuosi valmistumisen jälkeen. Jos omat tulot jäävät alle Kelan tulorajojen, Kelalta voi hakea lainan korkokulujen kattamiseen opintolainan korkoavustusta, jolloin asiakkaalle itselleen jää maksettavaksi ainoastaan lainan lyhennys. 

Rahastosäästämisen suosio jatkaa kasvuaan

Sijoittamisen suosio on viime vuosina kasvanut opiskelijoiden ja nuorten aikuisten keskuudessa. Pienilläkin kuukausittaisilla säästösummilla voi pitkällä aikavälillä olla suuri merkitys, sillä korkoa korolle -ilmiön takia tuotot kasvavat korkoa sekä säästetylle pääomalle että sille saaduille tuotoille. Viime vuosien vaikeasta taloustilanteesta huolimatta 18–27-vuotiaiden tekemien rahastomerkintöjen määrä on kasvanut tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla euromääräisesti yli 15 % viime vuodesta.

”Tänä vuonna kuukausittaisia merkintöjä tekevien asiakkaiden osuus 18–27-vuotiaista on hieman pienentynyt, ja rahastomerkintöjen kasvu on painottunut kertamerkintöihin. Tämä voi kertoa siitä, että säännölliseen säästämiseen ei ole jäänyt aivan yhtä paljon rahaa kuin viime vuonna, jolloin sijoituksia on tehty satunnaisemmin tilanteen mukaan. Myös rahastolunastusten määrä on kasvanut, joten rahaa on tarvittu sijoituksista myös käyttöön”, toteaa varallisuudenhoidon myyntikanavien johtaja Pasi Sirola.

Jatkuva kuukausisäästäminen on silti edelleen kertamerkintöjä suositumpi säästämisen muoto. Nuoret aikuiset tekevät eniten rahastosijoituksia yhdistelmärahastoihin, jotka sisältävät sekä osake- että korkosijoituksia. Seuraavaksi suosituin rahastosijoituskohde ovat osakerahastot ja kolmantena korkorahastot. Korkosijoittaminen on tuotto-odotukseltaan houkuttelevinta silloin, kun korot ovat korkealla. Tänä vuonna korkotason laskiessa nuorten aikuisten uusien korkorahastomerkintöjen määrä on yhä ollut selkeässä kasvussa, mutta lunastuksia on tehty uusia merkintöjä enemmän.
 

Lisätiedot:


Martti Hakala
Henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja, Säästöpankkikeskus
martti.hakala@saastopankki.fi 
050 395 2439 

Pasi Sirola
varallisuudenhoidon myyntikanavien johtaja, Säästöpankkikeskus 
pasi.sirola@saastopankki.fi 
0406703379 

Säästöpankkiryhmä on edistänyt yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia jo yli 200 vuoden ajan. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.

Kirjoitettu
Tyyppi
Uutinen
Julkaisija

Ajankohtaista