Maailmantaloudessa on meneillään muutos, jossa pandemian jälkeinen elpyminen on vaihtumassa korkeaan inflaatioon, kiristyvään keskuspankkien rahapolitiikkaan ja hidastuvaan talouskasvuun. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjää vastaan asetetut pakotteet ovat nostaneet energian ja raaka-aineiden hintoja, mikä on pahentanut inflaatiotilannetta ja kasvattanut markkinaepävarmuutta. Hidastuvasta talouskasvusta huolimatta inflaation odotetaan pysyvän aikaisempaa korkeammalla tasolla.

Epävarmuuksiin tuo oman lisänsä Kiinan valitsema nollatoleranssilinja virustartuntojen suhteen, joka on pahentanut tavaroiden tarjontaan liittyviä ongelmia. Tartuntojen leviämisen estämiseksi asetetut osittaiset sulut näkyvät myös Kiinan taloudessa. Sulkujen jatkuessa Kiinan talouskasvun hidastumisella on vaikutusta myös globaaliin talouskasvuun.

Korkea inflaatio on asettanut keskuspankit tilanteeseen, jossa niiden täytyy valita hintavakauden ja talouskasvun välillä. Toistaiseksi pankit ovat valinneet hintavakauden kasvun kustannuksella, mikä tarkoittaa kiristyvää rahapolitiikkaa. Rahapolitiikan kiristäminen hidastaa kysyntäinflaatiota. Osa nykyisestä inflaatiosta tulee talouden tarjontapuolelta, johon vaikuttamiseen keskuspankeilla ei ole työkaluja. Jää nähtäväksi, pystyvätkö pankit välttämään politiikkavirheen liiallisen kiristämisen muodossa.

Huhtikuu oli osakemarkkinoille vaikea kuukausi kaikkien päämarkkinoiden laskiessa. Kohonneet inflaatioluvut ja keskuspankkien puheet kiristyvästä rahapolitiikasta nostivat markkinakorkoja ja kasvattivat sijoittajien epävarmuutta. Yritysten ensimmäisen vuosineljänneksen kohtuullisen hyvistä tuloksista huolimatta osakekurssit laskivat. Lasku on jatkunut myös toukokuun alussa. Kohoavan inflaation ympäristössä moni keskuspankki on toukokuun alkuun tultaessa aloittanut rahapolitiikkansa kiristämisen. Euroopan keskuspankki ei ole tähän vielä ehtinyt kunnolla mukaan, mutta pankin koroista päättävän neuvoston joidenkin jäsenten tiukentunut kommunikointi voi ennakoida myös euroalueella ohjauskoron odotettua nopeampaa nostoa.

Ennätyskorkeille tasoille nousseet inflaatioluvut nostivat markkinakorkoja, jonka seurauksena kaikkien korkosijoitusluokkien tuotot huhtikuussa olivat negatiiviset. Myös yrityslainoille maksettavat riskipreemiot ovat nousseet voimakkaasti. Pitkät markkinakorot ovat olleet nousussa jo viime joulukuusta lähtien korkeiden inflaatiolukujen ja keskuspankkien odotettavissa olevan kiristyvän rahapolitiikan seurauksena. Korkomarkkinoiden näkymiä ovat heikentäneet Venäjän hyökkäyksen seurauksena energia- ja raaka-ainehintojen nousu. Myös Kiinan nollatoleranssi virustartuntojen suhteen on vaikeuttanut tavaroiden liikkumista ja kohdistaa hintoihin nousupainetta.

Osa korkojen noususta tulee Euroopan keskuspankin kuukausittaisten arvopaperiostojen asteittaisesta vähentymisestä. Tämä näkyy myös korkeamman luottoluokan yrityslainoissa, joiden korot ovat myös nousseet. EKP:n ostot loppuvat todennäköisesti kolmannen vuosineljänneksen aikana, jonka jälkeen markkinat ovat omillaan. Ison ostajan poistuminen markkinoilta on epävarmuustekijä, mutta jatkossa korkopapereiden hinta perustuu niiden aitoon kysyntään ja tarjontaan.

Markkinoilta poistumisesta huolimatta EKP on ainakin lausunnoissaan varautunut uuden osto-ohjelman käyttöönottoon, jos sellaista tarvitaan. Markkinoilla on ollut pieni huoli euroalueen velkaantuneimpien maiden hallitsemattomasta korkotasojen noususta suhteessa ydinvaltioiden korkoihin markkinatilanteen pahentuessa. Korkea inflaatio, kiristyvä rahapolitiikka ja talouskasvun hidastuminen ovat yhdistelmä, joka voi horjuttaa euroalueen rahoitusjärjestelmää. Korkoero on kevään turbulenssin aikana kasvanut maltilliset 0,4-0,5 %-yksikköä. Tämä ei ole vielä huolestuttavaa, mutta kertoo siitä, että sijoittajat vaativat nykyisessä epävarmemmassa sijoitusympäristössä riskillisemmiltä sijoituskohteilta korkeampaa tuottoa otetusta riskistä.

Ilkka Laru, salkunhoitaja

Euroalueen talous kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä odotetusti vain 0,2 % viime vuoden viimeisestä neljänneksestä, jolloin talous kasvoi vastaavasti 0,3 %. Neljänneksen kasvu oli lähellä nollakasvua euroalueen neljässä suurimmassa valtiossa. Kasvun hidasteina olivat pandemian rajoitteiden jälkivaikutukset, Venäjän hyökkäyksen seurauksena kohonnut energian hinta ja pahentuneet tuotanto- ja toimitusketjuongelmat.

Näkymät alkaneelle toiselle vuosineljännekselle ovat vaimeat sodan jatkuessa. Nopeasti kohonneiden hintojen odotetaan vähentävän kulutusta, heikentävän sekä kuluttajien että yritysten luottamusta ja vähentävän investointeja. Tähän päälle tulee keskuspankkien kiristyvä rahapolitiikka, mikä vähentää markkinoiden likviditeettiä.

Ukrainan tilanne näkyy ostopäällikköindekseissä. Teollisuuden ostopäällikköindeksi laski hieman huhtikuussa (huhtikuu 55,5, maaliskuu 56,5). Euroalueen maista Saksan teollisuus näyttäisi kärsineen eniten Venäjän aloittamasta sodasta. Kiinan nollatoleranssin virustartuntojen suhteen odotetaan myös vaikeuttavan sektorin kasvua tulevina kuukausina.

Palvelusektorin ostopäällikköindeksi nousi maaliskuusta (huhtikuu 57,7, maaliskuu 55,6). Sektorin näkymät ovat aikaisemmit olleet positiiviset pandemian aikaisten rajoitteiden poistuttua. Energia-hintojen ja inflaation nousu ovat vähentämässä kuluttajien käytettävissä olevia tuloja, mikä voi näkyä sektorin kehityksessä jatkossa. Yhdistetty ostopäällikköindeksi nousi hieman (huhtikuu 55,8 %, maaliskuu 54,9 %).

Euroalueen inflaatio nousi huhtikuussa historiallisen korkealle tasolle (huhtikuu 7,5 %, maaliskuu 7,4 %). Hintojen nousu oli laaja-alaista, vaikka valtioiden polttoaineiden verohelpotukset ja hieman laskenut öljyn hinta vähensivät energian hinnasta tulevia inflaatiopaineita. Ydininflaatio, josta on poistettu ruoan, energian, tupakan ja alkoholin hintojen vaikutus, nousi odotuksia enemmän (huhtikuu 3,5 %, maaliskuu 3,0 %). Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan jatkuessa energian ja raaka-aineiden hinnoissa on edelleen nousupaineita. Kohonneiden tuotantokustannusten siirtyminen kuluttajien maksettavaksi ja inflaation muuttuminen pysyvämmäksi vaikeuttaa Euroopan keskuspankin rahapolitiikan normalisoimista.

Euroopan keskuspankin huhtikuun kokous ei tuonut markkinoille uutta pankin viestin ollessa lähellä maaliskuun kokouksen antia. Pankki ennakoi lopettavansa kuukausittaiset arvopaperiostonsa vuoden kolmannella neljänneksellä, jonka jälkeen ohjauskorkoa nostettaisiin siitä ensimmäisen kerran jonkin ajan kuluttua. On mahdollista, että viimeaikainen markkina- ja inflaatiokehitys huomioiden pankki voi lopettaa arvopaperiostot jo kesäkuussa ja nostaa ohjauskorkoa sen jälkeen nopeammalla aikataululla.

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on suuri vaikutus Euroopan talousnäkymiin energian ja raaka-aineiden hintojen nousun kautta. Pankki joutuukin päivittämään kesäkuussa julkaistavassa talousennusteessaan Euroopan kasvunäkymä alaspäin, mutta nostamaan inflaatioennustettaan. Taustalla vaikuttaa myös Kiinan nollatoleranssi virustartuntoihin, mikä on pahentanut pandemian jälkeen jo hetkeksi hieman helpottuneita globaaleja tuotanto- ja toimitusketjuongelmia. Keskuspankin seuraava korkopäätös julkaistaan 9.6.2022.

Yhdysvaltojen talous laski yllättäen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Maan BKT laski 1,4 % annualisoituna edellisestä vuosineljänneksestä, kun kasvua viime vuoden lopulla oli 6,9 %. Lasku oli ensimmäinen sitten vuoden 2020. Talouden supistuminen johtui voimakkaasta tuonnin kasvusta, samanaikaisesta viennin hidastumisesta ja varastojen hitaammasta kasvusta. Myös julkisen kulutuksen väheneminen pandemian jälkeen näkyi BKT:ssa. Positiivisella puolella oli vahva kotimainen kysyntä, jonka odotetaan jatkuvan vuoden toisella neljänneksellä.

Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) laski huhtikuussa vastoin odotuksia (huhtikuu 55,4, maaliskuu 57,1). Indeksin laskun taustalla on olosuhteiden heikkeneminen sekä kysynnän että tarjonnan osalta. Tarjonta- ja toimitusketjuongelmat ovat rajoittaneet tuotantoa ja työvoiman saatavuudessa on ollut haasteita.

Palvelusektori kasvoi huhtikuussa maaliskuuta maltillisemmin kohonneiden kustannuspaineiden seurauksena. Myös työntekijöiden huono saatavuus rajoitti sektorin kasvua. Korkeammat hinnat laskivat uusia tilauksia, mutta muuten sektorin aktiviteetti oli nousussa. Sektorin ostopäällikköindeksi (ISM) oli huhtikuussa 57,1 (maaliskuu 58,3).

Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisäys oli huhtikuussa 428 000, joka oli odotuksia enemmän. Samalla helmi- ja tammikuun lukuja tarkistettiin hieman alaspäin. Työllisuustilanne on Yhdysvalloissa erittäin vahva. Työttömyysaste oli muuttumaton maaliskuusta (3,6 %) työvoiman osallistumisasteen hieman laskiessa (huhtikuu 62,2 %, maaliskuu 62,4 %). Keskituntiansiot nousivat 5,5 % vuodessa.

Yhdysvaltojen keskuspankki ei kokoustanut huhtikuussa, mutta toukokuun alussa pitämässään kokouksessa pankki nosti ohjauskoron vaihteluväliä odotetusti 0,50 %-yksikköä. Ohjauskoron vaihteluväli on nyt 0,75 % - 1,00 %. Pankki myös ennakoi ohjauskoron nousevan mahdollisesti 0,5 %-yksikköä seuraavassa kahdessa kokouksessa kesä- ja heinäkuussa. Jos inflaatiokehitys taittuu jatkossa laskuun, pankki voi pienentää nostojen kokoa seuraavissa kokouksissa 0,25 %-yksikköön.

Keskuspankin taseen pienennys aloitetaan kesäkuun alussa, jolloin 47,5 miljardin dollarin edestä erääntyviä arvopapereita ei sijoiteta uudelleen. Kolmen kuukauden jälkeen summa nousee 95 miljardiin dollariin.

Kokouksesta annettu tiedote oli suhteellisen muuttumaton maaliskuusta. Pankki odottaa inflaation laskevan 2 % tasolle ja työllisyyden pysyvän vahvana. Epävarmuutta tuovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Kiinan nollatoleranssi virustartuntojen suhteen, mikä kasvattaa tuotanto- ja toimitusketjuongelmia. Pankin mukaan Yhdysvaltojen talous kestää kuitenkin hyvin rahapolitiikan kiristämisen nykytilanteessa. Pankki ei myöskään ollut huolestunut ensimmäisen vuosineljänneksen aikaisesta talouden supistumisesta. Sen sijaan yksityinen kulutus ja investoinnit olivat neljänneksen aikana kasvussa, mikä kertoo talouden vahvuudesta.

Toimissaan keskuspankki painottaa inflaation hillintää talouskasvun kustannuksella. Pankki on valmis myös taloutta rajoittavaan rahapolitiikkaan, jos hintavakauden saavuttaminen sitä edellyttää. Pankin seuraava korkopäätös julkaistaan 15.6.2022.

Osakemarkkinat laskivat huhtikuussa kasvuosakkeiden johdolla. Sijoittajia huolettaa kiihtyvä inflaatio, kiristyvä rahapolitiikka sekä kasvun hidastuminen. Keskeisistä markkinoista parhaiten kehittyi Eurooppa, mukaan lukien Suomi, ja heikoiten Yhdysvallat.

Vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset näyttävät kohtuullisen hyviltä ja yritysjohdon kommentit vallitsevasta kysyntätilanteesta ovat rohkaisevia. Kiinan tiukat pandemiarajoitukset sekä Ukrainan sota ovat voimistaneet entisestään kustannusinflaatiota sekä toimitusketjujen häiriöitä. Hyvän kysyntätilanteen ansiosta yritykset ovat kuitenkin pystyneet kompensoimaan kohonneita kustannuksia nostamalla hintoja, mikä puolestaan nostaa edelleen inflaatiota.

Markkinatunnelma on tällä hetkellä varovainen. Inflatoriset voimat hidastavat kasvua, mikä heikentää yritysten toimintaympäristöä. Tämä heijastuu osittain jo vallitsevassa hinnoittelussa. Korostunut epävarmuus lähitulevaisuuden kehityksestä hillitsee lyhyen aikavälin markkinakehitystä. Keskuspankkipolitiikan asteittainen kiristyminen luo painetta osakemarkkinoiden vallitsevalle arvostustasolle. Pidemmän aikavälin sijoittajalle aleneva hinnoittelu tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Johan Hamström, osakesalkunhoitaja

Korkomarkkinoilla huhtikuu oli masentava, kun pitkien korkojen nousu jatkui. Euroalueen koroista eniten laskivat valtionlainat -3,81 %. Saksan ja Suomen 10 vuoden korot nousivat 39 ja 45 korkopistettä (0,55 % > 0,94 % ja 0,89 % > 1,34 %). Pitkien korkojen nousu johtui rahapolitiikan uudelleen linjauksesta ja euroalueen osalta etenkin arvopaperiostojen vähenemisestä. Euroopan keskuspankilta nähdään talletuskoron nostoja aikaisintaan loppukesästä, mutta kirjoitusviikolla Yhdysvaltojen Fediltä ja Englannin keskuspankilta odotetaan voimakkaita ohjauskoronnostoja. Näkemyksemme on, ettei EKP ehdi nostaa talletuskorkoaan montaa kertaa tässä syklissä.

Pitkien korkojen nousu sekä riskipreemioiden nousu vaikutti yrityslainojen surkeaan toteutuneeseen tuottoon. Alhaisen riskin (IG) yrityslainamarkkinoilla nähdään nyt melko vilkas emissiomarkkina, eli uusia lainoja lasketaan liikkeelle. Tässä lienee syynä se, että markkinan tukiostot ovat vähenemässä selvästi, kun keskuspankit lopettelevat osto-ohjelmiaan. Samaan aikaan esim. IG-rahastoista on ollut ulosvirtaa, eli markkinan tekninen kuva on heikentynyt merkittävästi.

Mikko Rautiainen, korkosalkunhoitaja

Olimme aikaisemmin maaliskuussa nostaneet osakkeet ylipainoon sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli laskenut osakekursseja. Voimakkaan laskun jälkeen kurssit nousivat huhtikuun alkuun tultaessa alussa hyökkäystä edeltäville tasoille, jolloin päätimme laskea osakkeiden painon takaisin neutraaliin. Tämän laskun jälkeen kaikki osakesijoitusluokat ovat neutraalipainossa.

Venäjän hyökkäys on kiihdyttänyt hintojen nousua ja aiheuttanut epävarmuutta kuluttajissa, mikä johtanee kulutuskysynnän hidastumiseen. Kohonnut inflaatio on nostanut markkinakorkoja voimakkaasti alkuvuoden aikana. Myös keskuspankkien kiristyvä rahapolitiikka kasvattaa markkinoiden epävarmuutta. Epävarmuuden lisääntyessä ja kasvun hidastuessa myös yritykset empivät investointipäätöksiänsä.

Uskomme talouskasvun hidastuvan tulevien kuukausien aikana, mikä asettaa paineita yritysten tuloskehitykselle. Markkinatunnelman muuttuessa negatiivisemmaksi kasvun suhteen, todennäköisyys osakekurssien korjausliikkeelle kasvaa. Emme kuitenkaan vielä toistaiseksi näe tarvetta osakkeiden alipainottamiselle.

Korkosijoituksissa laskimme korkeamman luottoluokituksen yrityslainojen painon neutraaliin. Kustannuspaineet sekä mahdolliset tuotanto- ja toimitusketjujen häiriöt painavat tuloksia, ja velkatasot eivät enää laske. EKP:n osto-ohjelmien loppuessa loppuu myös yrityslainojen tukiostot. Vapautuvilla varoilla pienennämme valtionlainojen alipainoa. Euroalueelle pitkien korkojen nousu on ollut lähes kokonaan kohonneiden inflaatio-odotusten varassa. Uskomme euroalueen pitkien korkojen suurimman nousupaineen olevan nyt takana. Valtionlainat tuottavat jälleen ja tuovat varmuutta epävarmaan tilanteeseen. Nostamme myös korkoriskin neutraaliin.

Muissa korkosijoituksissa rahamarkkinat ovat alipainossa ja matalan luottoluokituksen yrityslainat ja kehittyvien maiden korkosijoitukset ylipainossa.

Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. Huhtikuun 2022 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.

Huhtikuun kuukauden rahasto: Säästöpankki High Yield

Maaliskuun kuukauden rahasto: Säästöpankki Eurooppa”Säästöpankki High Yield -rahasto sijoittaa varansa houkuttelevan tuottopotentiaalin ja korkeamman riskin eurooppalaisiin yrityslainoihin hajautetusti. Sijoitamme pääosin luokiteltuihin yrityslainoihin. Luokittelemattomia lainoja rahastossa voi olla enintään 20 %. Ajoittain sijoituksia tehdään myös muissa valuutoissa kuin euro (Yhdysvaltain dollarissa tai Iso-Britannian punnissa). Muut kuin euromääräiset sijoitukset suojataan valuuttariskeiltä.”